15.9.2014

Mitä kotini on syönyt?

Jotkut ovat sellaisia, että muuton jälkeen kuluu viikko ja heillä on kaikki laatikot purettu ja tavarat paikoillaan seinälle laitettuja tauluja myöten. No, minä en ole yksi heistä. :D

Muutin nykyiseen asuntoon huhtikuussa eli aika tasan 5 kk sitten ja yhä vain täällä on tietyt jutut kesken, tauluja ei ole seinässä ainuttakaan ja olkkarin nurkassa on vielä kaksi pahvilootaa. Tauluttomuus johtuu kylläkin siitä, että kun äitin miesystävä tulee niitä laittamaan niin ne laitetaan sitten kaikki kerralla ja kunnon ruuveilla ja työkaluilla. Sitä ennen pitää olla selvillä mihin mikäkin taulu ja hylly tulee ja sitä ennen pitää olla hyllymateriaali ja siihen tulevat kannakkeet sekä lila maali hankittuna. Lisäksi tämä herra teki äitin luona koko kesän kylppäri- ja saunaremppaa, niin en ole kehdannut pyytää mun luo askartelemaan. Jos nyt ensi viikolla sais haettua maalia ja maalattua hyllyt niin kenties loppuviikosta täällä vois olla taulut paikoillaan. I wish. :D

Seuraavaksi kuvia, mikä täällä meillä on löytänyt paikkansa ja mikä (moni asia) on vielä hieman hakoteillä. Mullahan ei ole mitään varsinaista tyyliä, paitsi että tykkään väreistä ja yksityiskohdista. Mustavalkoisen minimalistisuuden ystävät, teitä on varoitettu! ;)


Makkarissa mulla on rakkain huonekaluni, isältä peritty piironki, joka kaipaa ehostusta ja uutta maalipintaa. Tämä kapistus on sisältä kirkkaan oranssi ja sama väri taitaa olla ruskeankin alla ties kuinka monen maalikerroksen alla. Piirongin päällä olevat jutut tulee vielä muuttumaan, mutta kaksi tärkeää siinä tulee pysymään: valkoinen pyöreämuotoinen (Rapsun) uurna ja valkoinen bokseripatsas, jolla on hopeanväriset siivet. ♥


Olkkarissa keltainen hylly on täynnä muistoja elämän eri vaiheilta. Toisaalta tuntuu, että tässä on kaikkea liikaa mutta toisaalta hylly on tällä hetkellä hyvin mun näköinen. Huomatkaa Aapinen, se on mun ekan luokan aapinen vuodelta -93. :) Kesän aikana sain äitin avustuksella valmiiksi operaation "hyllyihin taustakankaat". Kirppareilta löytyi sopivan väriset kankaat, jotka sitten pingotin ja niittasin hyllyihin kiinni. Hienot, vaikka itse sanonkin. :)



Hyllyn matalammassa osassa on myös kaikkea sälää, mm. Espanjan aurinkorannalta tuotuja, meriveden sileäksi hiomia, kiviä sekä Armin viime talvena näyttelyssä voittamien titteleiden ruusukkeet ja tuttavan raudasta tekemä Suomi Leijonan muotoinen koriste.


TV-tason takana on myös pingotettu kangas. :) Telkku, DVD-soitin ja digiboksi on ylimpänä, keskitasolla koriste-esineitä ja kynttilöitä ja alimmalla hyllyllä peltirasioita sekä kaikki mun kynsilakat. Tällä hetkellä on vielä iso kysymysmerkki, mihin laitan kaikki mun DVD:t. Niitä kun ei ole ihan vähän...


Mulla on keittiössä tällainen avohyllykkö, jossa on 8 hyllyä. Koin melkoista päänvaivaa, mitä laitan hyllyille, ettei niistä tule vaan paikkoja johon ajan saatossa kerääntyy kaikkea roinaa. Kolme hyllyä on nyt valokuvakehysten peitossa, yhdessä on toimistotarvikkeita (rei'itin, nitoja, muistilappuja, klemmareita jne.) ja muissa sitten omalla paikallaan olevaa, mutta sekalaista, tavaraa.


Edellisessä kuvassa olevan hyllyn vieressä on magneettitaulu, johon sain vihdoin viikko sitten ostettua kunnon magneetit.


Keittiöstä löytyy myös tällainen "keskittymä", jonka koen olevan juuri mun näköinen: paljon väriä, huumoria, 50-lukua ja retrokuvioita lehmiä lainkaan unohtamatta. :)


Nämä kaksi väripirskahdusta löytyi myös Ikeasta, mutta toistaiseksi en oo vielä päättänyt mitä laittaisin niihin ja mihin ne sijoittaisin. Kärry on mielettömän ihana ja haluaisin laittaa kaikkea mahdollista siihen mutta en osaa päättää keittiötarvikkeiden ja kosmetiikan väliltä... Tai jos haluaisin sittenkin täyttää sen vaikkapa koruilla tai koulutarvikkeilla... Tarvin selkeästi kaksi kärryä lisää.


Tässä on kans pari paikkaansa odottavaa asiaa: perällä lakanaan ja torkkupeittoon kääritty lehmätaulu odottaa seinälle laittoa, istuintyynyt sopivaa tuolia ja laatikot vapaata nurkkausta. Toistaiseksi nämä kaikki vaan on tuossa odottamassa...


Tämä kylppärin säilytysjärjestelmä, jos sitä siksi voi sanoa, on oikea murheenkryyni. Vessassa ei oo kuin (mun makuun liian) pieni peilikaappi, ja koska tykkään laittautua kylppärissä kirkkaan valon vuoksi, täytyy tuotteet olla helposti saatavilla. Nyt kaikki on kyllä kädenulottuvilla, mutta ei kovin kauniisti.

Nämäkin ovat kyllä hyvin ajaneet asiansa, mutta haluaisin ainakin tuon punaisen saada järkättyä pois... Parasta olis kun löytäisin jostain toisen tuollaisen mustan lokerikon, mutta noita ei oo Seppälässä enää. Olis pitäny ostaa kaksi silloin kun se oli mahdollista. :/


Huh, tulipa tästä massiivinen postaus! Olis ehkä ollut fiksua jakaa tämä kahteen osaan, mutta mähän olenkin valtavirrasta poikkeava. :) Mitäs mieltä olette mun kodista? :) Teen vielä uuden postauksen aiheesta ja näytän kokonaiskuvaa, jahka taulut ja hyllyt on seinällä. Mukavaa alkavaa viikkoa!

13.9.2014

Lauantai/Lördag/Saturday

Hyvää lauantaita! Mulla on toisen kesälomapätkäni viimeiset päivät menossa, maanantaina alkaa arki ja yövuorot. Onneksi viikko on kuitenkin melko kevyt töiden suhteen: (t)yövuoroja on ainoastaan kolme ja kaiken huipuksi mulla on viikonloppu vapaata ja se jos jokin on mahtavaa! :) Nyt on kuitenkin tämä ja huominen aikaa relata, katsoa telkkua ja juoda cokista. Kuinka onnellinen sitä voikaan olla kun löytää kaupasta Coca-Cola Vanillaa 1,5 ltr pullosta pienten tölkkien sijaan! :)



Tällä viikolla oon hiljalleen yrittänyt totuttaa itseäni valvomiseen ja vähiin uniin. Siinä kävi sitten niin, että 3 tunnin yöunien jälkeen nukahdin eilen siinä puoli kuuden maissa illalla ja havahduin tähän maailmaan ekan kerran puoli neljä aamuyöstä. Siitä sitten jatkoin vielä unia niin että nukkumistuntien yhteissaldoksi tuli 15. Unenlahjat ovat edelleen tallella.
:)

Nyt pitäis miettiä, mitä tekisin tänään. Ehkäpä lenkille myöhemmin kun ulkolämpötila on hieman laskenut, ruoanlaittoa ja varastossa möyrimistä etsien myyntiin kelpaavaa tavaraa. Kuulostaa aivan suunnitelmalta. ;)

Palaan taas huomenissa pienoisen sisustuspostauksen kanssa, vilautan hieman mitä täällä on valmiina ja mitä olisi vielä tarkoitus tehdä. Nauttikaahan viikonlopustanne!

4.9.2014

H&M Studio a/w 2014

Makuasioista ei voida kiistellä eikä mua juurikaan hetkauta, mitä muut päälleen pukee. En kuitenkaan väitä olevani täysin vailla mielipidettä ja kyllä minäkin spekuloin muodin huippuja ja oikkuja.

H&M:n mallistot on mielestäni aina sahanneet kovasti ylä- ja alamäkeä - joskus on aivan mielettömiä luomuksia ja joskus tekeleitä, joiden funktiota en kertakaikkiaan ymmärrä. Nyt ollaan ehdottomasti jälkimmäisen äärellä.

foto


Itse surffaan hennesin sivuille harva se päivä ja tänään etusivulla oli mainos uudesta Studio syksy/talvi 2014 -mallistosta. Klikkasin katsomaan mallistoa ja monttu levisi auki välittömästi - ensireaktio oli kutakuinkin: "Ei tällaista olekaan?! Myykö tällainen oikeasti?".

Vai mitä olette mieltä seuraavista malliston otoksista.


Myrkkykeitoksen tai rupikonnan värinen neule - väri, joka ei pue ketään. Tai ehkä... Ei, ei ketään.


Pilottitakki, jonka asustuksesta ei puutu kuin maastohousut, maiharit ja kalju pää? No, ei tietenkään saa yleistää, tottahan tällaisia rotseja on muillakin... Silti, eikö mitään muuta takkimallia saatu eetteristä ulos?


Miten olisi 300 € maksava nahkahaalari? Hey come on H&M...


Yöpaita. Tällaista sillisalaattia ei kukaan voi käyttää julkisesti kirkkaassa päivänvalossa, vai?


Myrkkykeiton värinen kangas ja mustat paljetit. Voi luoja.


Nahka-anorakki suoraan 90-luvulta.


Ja mikä tämä hökötys kuvittelee olevansa?


Täytyy sanoa, että yhtä villakangasbleiseriä lukuunottamatta en pitänyt oikein yhdestäkään malliston vaatekappaleesta. Ihmeellisiä muotoja ja värejä ja ylipäätään aivan liikaa outoutta.

Asusteet, yllätys yllätys, tekevät poikkeuksen tässä(kin) asiassa. Monta juttua, joita voisi ihan oikeassakin elämässä käyttää.


Punaista kiiltonahkaa on mielestäni vaikeaa saada näyttämään tyylikkäältä ilman, että tuote näyttää halvalta. Ei mahdotonta, mutta vaikeaa. Tässä on kuitenkin onnistuttu luomaan saappaista näyttävät, mutta samalla tyylikkäät. Mustat pistokkaat ja saapikkaat ovat ns. varmaa kauraa.


Tässä kollaasissa tykkään kaikista tuotteista, mutta aivan erityisesti sormuksista ja huivista. Harmi, että huivi näyttäisi olevan loppuunmyyty, sen olisin voinut itsellekin hommata.


Mitäs mieltä te olette, vai riittääkö edes kiinnostusta asiaan? :)

3.9.2014

Moon lomalla!

Täällä on yksi kesälomalainen. :) Tämä ja ensi viikko on töistä lomaa ja onneksi koulusta on nyt niin lyhyitä päiviä, että tuntuu kuin koulua ei olisikaan. Hyväkin vaan, että opinahjoon pitää mennä niin ei tule nukuttua iltapäivään joka päivä. Yövalvomisista on kuitenkin vapaata ja viikonloput on täysvapaat, ja se on pääasia! Meillä on ollut töissä mieletön stressi kun koko työpaikkaa pyörittävä järjestelmä vaihtui ja uusi järjestelmä on täysin eri pohjalla toimiva ja vieläpä englanninkielinen... Ihanaa saada vapaata kaikesta tuosta, minkä johdosta oon nähnyt viime aikoina jopa todella pahoja painajaisia! :(

Mitään isompia suunnitelmia ei tälle lomalle ole - koulukin rajoittaa osaltaan menoja. Lauantaina olis tarkoitus lähteä ystävän kanssa humpalle, tuossa läheisessä paikassa on Fakta Beat sekä Tartu Mikkiin -ohjelmasta tuttu Sami Hintsanen esiintymässä ja vaikka musiikkikattaus ei tällaiselle vannoutuneelle ysäripoppifanille ole sitä omintaan, odotan iltaa innolla. :) Perjantaina me mennään koirien kanssa mamman (aka minun äitini) helmoihin yökylään ja lauantaiaamuna lähdetään äitin kans käymään Tampereella Ikeassa.

Viime reissu Tampereelle tapahtui viime kuun puolivälissä kun lähdin tuhlaamaan kuun lopussa vanhaksi menevää majoituslahjakorttia Holiday Inn -hotelliin. Oli kyllä niin häsläysreissu, ettei koskaan!

Olin reissua edeltävän yön töissä, josta painuin suoraan kouluun ja koulun jälkeen sitten kotiin mielettömällä kiiruulla pakkaamaan, laittamaan koirien ruokia kuosiin (äiti haki koirat vara-avainta käyttäen mun luota töidensä jälkeen) ja järjestämään paikkoja (koska se äiti... :D). Juna Tampereelle lähti täältä Seinäjoelta klo 15:38 ja olin lähdössä kotoa aika tasan kolmelta. Siinä noin puolessa tunnissa piti pyöräillä kaupungille, käydä passikuvassa, hommata VR:n/Matkahuollon opiskelijakortti ja ostaa junalippu. Ei yhtään viime tingassa tai mitään... :D Uskomatonta kuitenkin, olin Seinäjoen juna-asemalla sekä kortti että opiskelijahintainen lippu taskussa noin klo 15:25!


Tampereelle pääsin siinä iltapäiväviiden aikaan, jonka jälkeen kävin Hämeenkadun Pancho Villassa syömässä juustoburgerin. Sieltä sitten suoraan hotelliin. Tässä vaiheessa olin siis valvonut reilusti yli vuorokauden putkeen, joten väsy painoi aika tavalla. Kaaduin sänkyyn ja rupesin katsomaan telkkua, johon sitten nukahdin siinä iltaseiskan aikaan. Havahduin puolenyön maissa ja totesin, että Fox-kanavalta alkaisi pian Alien 3 -leffa, että sitähän voisikin katsoa. Paskat, puolen tunnin valvomisen jälkeen menin käymään vessassa, painuin takaisin sänkyyn, sammutin telkun ja nukahdin heti. Ai että miten villi ilta! :)

Aamulla kävin aamiaisella ja pitihän mun sieläkin vielä sössiä... Otin jogurttia ja etsin mansikkakiisseliä, jota tykkään sekoittaa jogurtin joukkoon. Löysinkin kannun, josta iloisesti kaadoin kunnon satsin lautaselle jogurtin päälle. Sitten huomasin, ettei se ollutkaan kiisseliä vaan tomaattimehua! Voi jessus, onneksi kukaan ei nähnyt. Pienoisella kiukulla painuin sitten pöytään, jossa mättäsin koko komeuden suun kautta mahaani. Eikä se oikeastaan ollut mitenkään pahaa... Oikeastaan.


Katselin takaisin Seinäjoelle lähtevien junien aikatauluja ja katsoin, että junat lähtee sekä klo 12:00 että klo 15:00. Aikataulutin päiväni siten, että luovutan huoneen ennen puoltapäivää, vien laukut asemalle säilöön, kierrän kauppoja ja käyn syömässä ja lähden tuolla myöhemmällä junalla kotiin.

Luovutin huoneen noin varttia vaille 12, käppäilin asematunneliin ja bongasin lippuautomaatin. Ostin junalipun ja käytävää eteenpäin kävellessäni huomasin, että lippu on klo 12:00 lähtevään junaan! Voi ei! Ehdin noin sekunnin aikana miettiä, että siinä meni 20 € lippu hukkaan.. Sitten mietin, että ehkä virkailijat voi vielä vaihtaa lipun myöhäisempään junaan. Jo kaukaa näkyi pitkät jonot lipunmyyntiin, joten se siitä. Seisoin paikallani noin puoli minuuttia, jonka aikana pohdin minkä vuoksi Tampereelle jääminen olisi tärkeää. Kauppojen? Ne ei ole menossa minnekään, melkein kaikista kaupoista on verkkokauppa ja nyt kun mulla on opiskelijakortti, on junaliput halpoja ja shoppailemassa voi käydä ihan päiväseltään. Ravintolan? Ruokaa saa Seinäjoeltakin. Plus lipun hinta menisi hukkaan ja olisin myöhemmin kotona. Niinpä käännyin kannoillani, nousin laiturille numero 2 ja siellä jo valmiiksi odottavaan junaan klo 11:59. Kävin siinä sitten Tampereella nukkumassa. :D



Syksykin saapui nopealla tahdilla ja +30'c helteet sai väistyä - ihanaa! Olin aivan kypsä kuumiin päiviin. Koiria ei voinut lenkittää kuin yöllä (jos silloinkaan kun lämmintä oli yhä yli 20 astetta) ja kaikki vaatteet oli aivan hanurista.

Sadetta on tullut viime aikoina rutkasti eikä siinä mitään, paitsi että pitäisi saada nurmikko leikattua... Meillä kasvaa pieni viidakko taka- ja etupihalla. :) Tänään on aika lupaava päivä, kun lämpöä on sen melkein 20 astetta, mutta koska samanlaista keliä on luvattu myös huomiseksi, taitaa nurtsin leikkaaminen jäädä... Minkä voit jättää huomiselle, jätä. Tai jotain, hahaa!


Syksy on siitäkin ihanaa aikaa, että voi laittaa pitkäpulttuiset housut jalkaan mutta ei ole kuitenkaan liian kylmä, että täytyisi pitää sukkia koko ajan. Äitiltä sain tuollaiset nahkaiset balleriinat, koska ne ei sopinutkaan sille. Mulle sopii kuin hansikkaat käteen, nuo on aivan mielettömän mukavat kengät jalassa. Jalkapöydän päällä oleviin kumilenksuihin piti vähän totutella, mutta nyt muutaman käyttökerran jälkeen niitä ei enää huomaakaan. Jee, kevääksi on sitten huippukengät odottamassa.


Tänään olisi vielä suunnitelmissa lukea maanantaina olevaan kirjanpidon kokeeseen (alv-saamiset/velat ja yhteisömyynnit tiliristikoilla, jaiks!), sekä...


 ...mässyttää irtokarkkeja ja...


...selata Ikean kuvastoa, jos sieltä vaikka löytyisi jotain ostettavaa. Tuo kuvassa näkyvä monivärinen pikkupöytä on aikas vahvoilla, että sellainen muuttaa meille lauantaina. :)

Huh, innostuin kirjoittamaan kunnon stoorin! Mulla on äitiltä läppäri lainassa perjantaihin saakka, että saan listattua tavaraa myyntiin Facebook-kirppareille sekä Toriin ja innostuin näpyttämään oikein urakalla kun kerrankin on näppis ja iso näyttö nenän edessä. :)

Hilpeää pikkulauantaita! Tänään taitaakin olla kaikki mahdolliset opiskelijat liikkeellä opiskelijabileissä. :)

10.8.2014

Ostoksia

Seuraavaksi olisi tarkoitus näyttää pintaraapaisua siitä, mitä olen hamstrannut itselleni kevään ja kesän aikana... Olisin halunnut tehdä näistä videota, mutta tälleen kun nukun suunnilleen iltakuuteen asti, ei luonnonvalo oikein riitä ja mulla on tällä hetkellä siinä ainoassa paikassa, jossa voisin kuvata (eli keittiön pöydän ääressä), aivan julmetun surkia valo... Sellainen retro kattolamppu, jonka muovikupu on oranssi... Ette pysty edes kuvittelemaan, minkä värinen keittiö on silloin, kun lamppu on päällä. :'D Hieno lamppu noin muuten... Silloin kun se ei ole päällä. :) Täytyy nyt siis tyytyä kuvapostaukseen.

Asusteet + sekalaiset


Keväällä Seinäjoella järjesti seurakunta (tai seurakunnan eräs osa, jota en enää muista...) asustekirpparin, jonne ihmiset sai lahjoittaa koruja, huiveja, laukkuja sun muita asusteita ja lisäksi siellä oli oma osasto kirjoille, levyille ja leffoille. Vaatteita ei ollut lainkaan, vain kaikkea "tilpehööriä" ja sehän sopi mulle. Ostin sieltä tämän kuvassa näkyvän kirjan sekä rinta- ja rannekorun + kaksi pientä laukkua, joita en havainnut kuvata, kun ovat laukkukomerossa tällä hetkellä. :)

Kirjaa en ole vieläkään ehtinyt lukemaan, kun muuton yhteydessä hurahdin, jälleen kerran, Harlequin-pokkarikokoelmaani, joka oli 8 kuukautta kestäneen väliaikaismajoituksen aikana tylysti pahvilaatikoissa. Syyskuussa mulla on 2 viikon loma töistä (toki koulua on silloin, mutta viikonloput on vapaat ja öitä ei tarvi töissä valvoa), niin tämä odottaa sitä ajankohtaa. :)


Käärmekoru on ihana, kuinka ihmeessä joku on malttanut luopua tästä?? Tämä on vielä äärimmäisen hyvässä kunnossakin, saranakorujen kunto on vähän aina kysymysmerkki... Tai sitten kohdalleni on vaan aina osunut paljon käytettyjä ja siten tosi huonossa kunnossa olevia tapauksia.


Samaa voi kyllä kysyä tästä rintakorusta: miten joku on malttanut päästää tämän hyppysistään? Ihanaa köysiteemaa ja rusetit nyt on aina suurta rakkautta. :) Tämäkin on aivan uudenveroisessa kunnossa.


Sitten siirrytäänkin uutena ostettuihin... H&M:stä oon bongannut kivoja korviksia ja tällä hetkellä on selkeästi "the bigger the better" -kausi meneillään. Lisäksi tuo... mmmhhmm.. messinkinen (?) väri kiehtoo ja sitä on ainakin tuolla H&M:llä paljon tarjolla koruissa. Muovinen meikkipussi on väriltään ja kuosiltaan täysi kymppi, joten sen ostin ihan vaan huvikseni. Pussukkaihminen henkeen ja vereen - edelleen. :)


Lisää H&M:n korviksia. :)

Kosmetiikka ja Jenkki


Tässä kuvassa on kyllä värit aivan päin honkia, mutta mennään nyt näin... Oon ennenkin kertonut, että voisin elää pelkästään vadelmilla ja siitä tehdyillä tuotteilla (jogurtit, rahkat, hillot, mehut, jälkiruoat, makeiset jne.), joten vadelman makuista purkkaa oli pakko ostaa. En oo yli puoleen vuoteen uskaltanut syödä purkkaa, kun hampaat on olleet niin surkeassa kuosissa... Oon saanut tosissani pelätä, että kaikki vähänkin kovempi tai sitkeämpi irrottaa uuden palan hampaasta ja kun yksi hammas saatiin kuntoon, toinen lohkesi heti perään. Nuorempana olin kovakin jäytämään purkkaa, mutta nyt mulla paitsi tippuu hampaat suusta, lonksuu vasen leukaperä siihen malliin, että purkan jauhaminen tuntuu ärsyttävältä. Satunnaista herkkua siis tätä nykyä. :/

Huulirasvat on kyllä melkoinen heikkous ja en tiedä, onko Baby Lipsien vaikuttamaa, mutta Labellokin "julkaisi" uusia huulirasvoja tuossa kesän korvilla. Muistaakseni mulla on ollut vesimelonin makuista huulirasvaa ennenkin mutta persikka oli uusi tuttavuus ja jukra, tuota kun laittaa niin aivan kuin se hedelmä olisi suoraan nenän alla: maku ja tuoksu on justiin eikä melkein!


Mä oon aivan mielettömän laiska ihoni hoitaja... Kosmetiikkabloggaajat, kosmetologit ja kaikki muutkin ihonhoidosta mitään tietävät kauhistuisi jos kertoisin, kuinka monesti oon pessyt meikit naamasta tyyliin käsisaippualla.. Hups, siinä se nyt tuli julkistettua. :D Mua ärsyttää se, että pitäisi käyttää sen seitsemää tuotetta: yhdellä poistetaan silmämeikki, toisella kasvomeikki, kolmannella sipaistaan jäämät pois, neljännellä tehdään varsinainen puhdistus ja viidennellä viimeistellään. Näin karrikoidusti. :)

Misellivettä halusin kokeilla, koska oon ymmärtänyt, että se puhdistaa ja toimii samalla kasvovetenä. Ja sillä voi puhdistaa niin silmä- kuin kasvomeikinkin. Muuttaessa löysin laatikosta Dermosilin kasvojenpuhdistustuotteen niin nyt oon jaksanut käyttää jopa kahta tuotetta: ensin Dermosiliä ja sitten misellivettä. Wuhuu! Mikäli mielestänne käytän niitä väärin päin tai muuten vaan tietoni on vääriä niin oikaiskaa ihmeessä - se onko sillä mitään merkitystä siihen, muutanko tottumuksiani, onkin toinen juttu. :D


Laukut

Mitä olisikaan ostospostaus Hallusinaatiossa ilman laukkuja? Ei niin mitään! 


Alkukesästä, heti kun kesälomani ensimmäinen 2 viikkoa kestävä pätkä alkoi, olin kahden yön (hermolepo)lomalla Oulussa koirien kanssa. Kukin rentoutuu tavallaan, minä rentoudun parhaiten auton ratissa ja pitkää matkaa ajaen. Terapeuttista kun ajatukset lensi sinne, tänne ja tuonne ja mikään ei ollut estämässä ajatuksen kulkua. Kuumaa oli, ilmastoimaton auto ja kaksi koiraa takaluukussa... Ouluun päästiin noin kuuden pysähdyksen taktiikalla, mutta ei sen väliä. Katselin Kempeleen Zeppeliinin Lindexissä tätä Holly & Whyten laukkua, mutta en malttanut ostaa täyteen hintaan. Malli on ihana ja väri kuin karamelli, enkä olisi voinut olla onnellisempi, kun löysin tämän saman veskan Seinäjoen Lindexistä alemyyntien alettua hintaan 20 €. :)



Mulla kolahtaa Holly & Whyte -mallistossa melkein kaikki asusteet ja innolla odotan aina uutta kautta, että mitäs kivaa sitten löytyisi. Eikä ole kyllä tuotteiden laadussakaan ollut mitään valittamista.


Tämä seuraava mintunvihreä karkkilaukku onkin ainut Oulun ostos, jonka esittelen tässä postauksessa. Muista voisin tehdä videon, vaikka en mä nyt mielestäni mitään älyttömiä siellä shoppaillut. :) Tämä laukku nyt vaan sopii esiteltäväksi tässä postauksessa. Tämä on siis Zeppeliinin Nahka Albertista. Bongasin tämän näyteikkunalla ja marssin liikkeeseen, että haluaisin katsoa tätä laukkua. Hintaa oli muistaakseni hiukan alle 50 € ja olisin ollut valmis maksamaan senkin, mutta myyjä siinä ilmoittikin, että kaikki laukut on -20 %. Liikkeestä lähtiessä sitten huomasin ikkunoilla olevat alennuslaput. Joskus näinkin! :)



Laukku on jaettu kolmeen osaan ja on tosi tilava, vaikka veskan ulkomitat ei mitkään kokoelmani suurimmasta päästä olekaan. Bonuksena seeprakuosinen vuori, kelpaa!


Tämänkin alehaukkailin Seppälästä. Olin monta kertaa katsonut tätä siellä, mutta koska tämä on mokkanahkaa ja nahkaa, oli hintakin 100 € pintaan ja ihan sen vertaa en raaskinut maksaa. Joka kerta Seppälässä käydessä tätäkin laukkua "moikkasin" ja harmitti suuresti, kun en saanut sitä omakseni... Oulun reissun jälkeen kävin täällä Seinäjoella Seppälässä ja jostain syystä menin nuortenvaatepuolelle ja kappas, siellä olikin hyllyllinen asusteita ja tämä, johon oli lätkitty -50 % hintalappu. Nopea budjettikartoitus ja laukku kantoon. :) Tää on ihana!!


Oon heikkona laukuissa oleviin nahkaisiin tupsuihin ja tässäkin sellainen löytyy vetoketjun vetimestä. :)


Lisäksi tämä olkahihnassa oleva nahkainen "levike" on jotenkin tosi söppänä: eihän sillä mitään varsinaista merkitystä ole, mutta yksityiskohtana tosi kiva.


Huh, tästähän tulikin ihan hervoton kilometripostaus. Onnittelut, mikäli jaksoit lukea loppuun asti! :D

4.8.2014

Ens kuun jälkeen on lokakuu

Ai että, ekaa kertaa in a long time... a long, long, looong time mulla on aikaa ja mahdollisuus kirjoittaa blogiin. Oon saanut harmaita hiuksia ja ison harmituksen siitä, että mulla ei toimi netti kotona. Mulla pitäisi siis olla mahdollisuus 5 megan nettiin mutta yrittäessäni "kirjautua sisälle" en saanut sitä toimimaan. Seuraavaksi yritin jakaa kännykän netin läppäriin niin eipä tuo läpyskä huolinut sitä... Eli todennäköisesti mun läppärissä on jotain häikkää. :( Uutta ei oo mahdollista ostaa ihan vielä, eli oon joko työpaikan tai koulun koneiden varassa. Tietysti kännykälläkin voi tehdä jotain postauksia, mutta on se aikaa vievää touhua. Noh, mutta joka tapauksessa nyt kun koulu alkaa ja töissä jumalattomat kesäkiireet helpottaa, mulla on mahiksia kirjoitella. Huh, tänne on ollut kova ikävä!

Instagramissa oon ollut melko aktiivinen, sieltähän mut löytää nimimerkillä hoocee86. :) Osa tämänkin postauksen kuvista oon ottanut nimenomaan Instagramia silmällä pitäen, mutta yhtä hyvin näitä kuvia voi julkaista täälläkin, koska osaa ei tuo em. mesta kiinnosta.

Innostuin kokeilemaan kaksivärisiä alarajauksia ja tykkäsin kovasti! :) Silmätkin näyttää jotenkin normaalia vihreämmiltä.

Heinäkuun 4. päivä täytin 28 vuotta. Kaameaa, miten kolmekymppiset kolkuttaa jo ihan ovella. Onneksi aina voi lohduttautua sillä, että mua kymmenen vuotta vanhemmalla siskolla on aina yksi kymppiluku enemmän. Muahhahhaa!


Heinäkuussa päästiin siskon kanssa viihteelle ja korkkasin siltä synttärilahjaksi saamani skumppapullon. Oli muuten hyvää ja en tiedä johtuiko tuosta juomasta vai mistä, mutta tuosta illasta tuli yksi tämän vuoden hauskimmista... Nimim. Marjo on pyöräillyt aamulla puoli kuuden aikaan kotiin. :D Siskon kanssa meillä on ollut tosi hauskoja keskusteluita ja vaikka meidän kodeilla on etäisyyttä vain noin 4 km, ollaan silti ehditty näkemään aivan liian vähän. Onko muita, joille sisarus on yhtä kuin paras ystävä? :)



Maistoin alkukesästä Spice Icessa myytävänä ollutta hervottoman kokoista ja älyttömän hintaista Magnum-hässäkkää ja siitä lähtien oon unelmoinut uusintakierroksesta... En tosin tiedä, onko tuota enää myynnissä kun se oli joku spesiaali Magnumin synttäreiden kunniaksi. Jäätelöä olisi kyllä voinut tänä kesänä syödä enemmänkin, mulla on jäänyt yllättävän vähiin!

Paras paikka kotona: pedissä ja kyljetysten/läjässä! :)

Koirille kuuluu hyvää, kumpikin on viettänyt synttäreitään tämän blogitauon aikana. Armi täytti kesäkuussa 2 vuotta ja Rebekka heinäkuussa 4 vuotta. Nyt mulla on sitten kaksi aikuista koiraa, kun Armi ei ole enää pikkuvauva. Kauhee kriisi päällänsä, kun jotenkin nyt on niiiiiin todellista se, että jos kaikki menee hyvin (aka kumpikin koira elää vanhaksi) niin seuraava pentu tulee tähän talouteen suunnilleen 10 vuoden kuluttua. Pakko kyllä päästä tässä välissä läpsyttelemään jonkun tutun koiranpennun vauvavatsaa tai haistelemaan pentukoiratuoksua. Kymmenen vuotta on tautisen pitkä aika! Samalla kuitenkin on helpottavaa, että Armi kasvaa - sen luonne on nyt jo tasaantunut ja siitä huomaa selvästi, että ikää ja älliä on tullut lisää, vaikka kyllä se sellainen mamman tärpäntikkeli on edelleen. :D

Koirien kannalta on muuten mainittava, että oon oikeasti iloisesti yllättynyt siitä, miten viileä meidän uudehko koti on - mulla on tuuletin, mutta se ei oo ollut koko kesän aikana kertaakaan edes seinässä kiinni! Ihanaa kun tähän mennessä lähes kaikki asunnot, joissa oon asunut, on olleet ihan kamalia pätsejä mutta nyt on toden teolla lykästänyt. Jesh! Koti on muuten aikalailla valmis, mutta taulut puuttuu seinistä edelleen. Sen jälkeen, kun nekin on paikoillaan, filmaan kodin esittely -videon. :)


Äitin kasvimaalta mansikoita, nams!

Yksi kesän hauskimmista ja hyödyllisimmistä jutuista tapahtui äitin luona heinäkuun alkupuolella.. Tarkoituksena oli käydä kahden päivän aikana äitin autotalli ja varasto läpi ja siellä penkoa ihan jokainen laatikko ja pussi läpi, että mitä pidetään, mikä lähtee kierrätykseen ja mikä ihan puhtaasti roskiin. Oltiin ahkeria reilun seitsemän tunnin ajan ja saatiin sinä aikana käytyä kaikki läpi! Uskomaton tunne! Äiti on muuttanut melkein 30 kertaa elämänsä aikana ja kertynyttä tavaraa oli p-a-l-j-o-n. Esimerkkinä kerrottakoon, että eräästä laatikosta löytyi joitain mitään sanomattomia kirjeitä/papereita, joissa äitillä oli vielä sama sukunimi kuin minulla (ja siis myös isälläni). Vanhempani erosivat -90, jonka jälkeen äiti vaihtoi tyttönimensä takaisin.

Ja olihan nostalgista löytää varaston perältä laatikko, jossa oli äitin vanhoja vaatteita 70-luvulta. Niitä pastellisävyisiä kotelomekkoja ja liehuhelmaisia mekkoja, ai että! Sanoinkin äitille, että pari helmeä niistä vaatteista pitäisi pesettää, silittää ja laittaa seinälle roikkumaan. Sääli pitää niitä laatikossa kun minä tai siskoni ei olla sen kokoisia, että voitaisiin koskaan niitä käyttää (ne oli silmämääräisesti katsottuna kokoa 32 tai 34). Tuo päivä oli tosi ihana, meillä oli äitin kanssa mukavaa ja minä opin aimo annoksen lisää äitini menneisyydestä. :)

Voiko lonkero-tai-mikään-muukaan-tölkki olla enää kauniimpi? 


Takapihan terassilta taivasnäkymää kesäyönä.

Seuraava lause on kulunut klisee: mihin kesä- ja heinäkuu oikein katosi? Ensi torstaina alkaa koulu, joka on varma merkki alkavasta syksystä. Lukkaritkin on julkaistu pariksi viikoksi eteenpäin ja onneksi ainakin aluksi päivät on kohtuullisen pituisia, mm. ei ainuttakaan puoli neljään kestävää koulupäivää. Fiuh! Muuten näkyisi olevan täyttä asiaa tulossa, joten saa varmasti ihan tosissaan olla tunneilla mukana. Mutta ei haittaa, kaikki oppi on tervetullutta kun lähestyy se päämäärä: ensi toukokuu ja valmistuminen!

Mitä teille kuuluu? :)