21.10.2011

Sy... Syk... Syksy on täällä...

Syksyssä on paljon hyviä ja ihania puolia, kuten:

- kynttilät. Nyt saa ihan luvan kanssa polttaa vaikka molemmista päistä. :)

- Viileät ilmat. Ei kylmät, vaan viileät. Inhosin kesän kuumuutta!
- Pimeys. Mä oon selkeästi pimeän puolen lapsi, koska tykkään kun ulkona on ihan sysipimeää. Ja plus, kivempi mennä yövuoron jälkeen aamulla nukkumaan, kun on vielä kuin yö.
- Syysvalot. Jouluvalot on asia erikseen, mutta yleensä virittelen näin syksyllä jotkut valot johonkin nurkkaan maljakkoon tai kiemurtelemaan pitkin kirjahyllyä tms. Nyt on vielä ihanampaa, kun saan laittaa valoja omaan kämppään. Ja on mulla sitten jouluvaloillekin jo kovat suunnitelmat. Ja niitä tulee olemaan PALJON!
- Kirjat. Kirjojen lukeminen ei tunnu kesällä oikein miltään, kun sisällä ei ole kiva kykkiä (jos pihalla hyvä ilma) ja pihalla lukeminen tuottaa tuskaa kuumuuden takia. Ihana kääriytyä vilttiin sohvan nurkkaan ja antaa tajunnan ja mielikuvituksen viedä.
- Sisäurheilu. Voi hyvällä omatunnolla mennä uimahalliin uimaan sen 1,5km kun takaraivossa ei jyskytä "kuka hullu menee keskellä kesää uimahalliin??" -ajatus. Besides, ainakin Seinäjoelle uimahalli on pitkän ajan kesästä kiinni. Mälsää.
- Lätkä. No niin, ei tarvitse perusteluja.
- Elokuvat. Sama kuin kirjojen kanssa. Ja syksyllä eetteriin tulevat leffat tuntuu olevan aina jotenkin parempia. Oscar-paineita kenties? :)
- Koiralla paremmat oltavat. Tää on majorhumangous asia. Liian kuuma = koiralla ei kivaa. Nyt on sopiva ilma lenkkeillä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Eikä mitä tahansa lenkkeilyä vaan pyöräilyä. Silloin pitää olla hyvä ja happirikas ilma, että jaksaa vetää pitkän juoksulenkin pyörän rinnalla.

Siinä nyt jotain... :) Onko muita syksyn diggaajia?

20.10.2011

Uudet syyskengät

Oon ollut hyvää vauhtia tulossa hulluksi, kun oon ettinyt itelleni syyskenkiä... Viime syksy (ja kevät) meni lähes tyystin tennareilla ja päätin, että nyt täytyy hommata jotkut fiksummat kävelykengät. Vaan ei ollut mikään helppo homma!

Mielessä oli musta nilkkuri tai saapikas. Lyhyellä varrella, koska pidemmät varret ei mene näistä ämmäpohkeista ja toisaalta katkaisee jo ennestään lyhyen näköiset kintut vieläkin lyhyemmiksi. Kiilakorko mieluusti, mutta siedettävä tavankin korko menee. Ja ehdottomasti päkiän alla on oltava riittävästi pohjaa, koska vanha marssivamma ärtyy heti jos pohja on olematon.


Vähän ehkä yllä olevan tapaista haeskelin. Ja mihin päädyin?



TADAA! :D

Ei ne nyt IHAN ollu sitä, mitä hain, mutta mitäs sen väliä kun ihastuin päätä pahkaa. :) Ostopaikka Aleksi 13, merkki Clark's, materiaali nahkaa inside and outside, ovh 110€ vaan hintalappuun oli lätkäisty -50% lappu ja kantiskortilla sain vielä melkein 2€ alennusta. Ja mä rakastan näitä! Ihanat mokkasiinit (vai nahkasiinit?), sopii niin housujen kuin hameenkin kanssa ja näillä on aivan jumalaisen hyvä kävellä. Ja, koska mä oon hikijalka eikä mulle sovi mitkään karvavuoritalvikengät, nää menee ihan leikiten talvellakin koska nyt on siinä ja siinä, että onko jaloilla liian kuumat oltavat.

One problem solved!

Kuka ettis mulle seuraavaksi talvitakin? :)

18.10.2011

Drink it!

Mä oon tehnyt nyt aika paljon vuoroja meidän työpaikan ravintoloissa ja väsännyt sitten muutaman kossukolan, bacardicolan, viskikolan, vodkakolan... Niin ja kossuvissyä on mennyt kans. Seinäjoella ei pahemmin erikoisempia drinksuja mene, eikä ainakaan tanssiravintolassa, jonka asiakaskunnan keski-ikä liikkuu siinä 45-50 paikkeilla. Kaljaa, (karpalo)/lonkeroa ja siideriä menee toki myös, mutta jos keskittyy tuohon drinkkimenekkiin niin voi poijjat, että keski-ikäiset ryystää kokista! Ja miten ne jaksaa juoda aina sitä samaa (tätä voi kyllä kysyä nuoremmiltakin, jotka ottaa aina sitä yhtä ja samaa)? Yksikin mies ottaa aina ja poikkeuksetta vodkakolan ilman jäitä.



Oon baarialalla ihan märkäkorva, en oo tehnyt niitä hommia kuin vasta alle vuoden, mutta into opetella kaikkia drinksuja on sitäkin suurempi. Mä haluan osata, jos joku kysyykin jotain muuta kuin yhden-viinan-ja-lantringin-comboa. Ja jos joku sanoo "tee joku kiva makea drinkki" niin mä haluan oikeasti osata muutaman eri vaihtoehdon ja soveltaa, ettei aina mennä sillä yhdellä ja samalla. Taidot toki karttuu kokemuksen myötä ja tekemällä oppii, mutta mitäs jos ei opikaan? Kuten sanoin, tuo meidän asiakaskunta ei oo niin kokeilunhaluista, että pitäisi hiki hatussa ja jännäkakka housuissa jänskätä, että mitähän ne nyt keksii tilata. Toki meillä ei viinatarjontakaan ole niin hulppea kuin nuoremman väen yökerhoissa tai isompien kaupunkien puljuissa, joissa mintunlehdet kuuluu vakivarustukseen (ei, meillä ei ole mintunlehtiä kun mojitoa ei kukaan koskaan kysy) ja joissa pelkästään liköörivalikoima on tähtitieteellinen.

Opiskeluaikana yksi luokkakaveri työskenteli turkulaisessa yökerhossa ja sinne baariin tuli sitten ihan erillinen drinkkibaari... Voi luoja, puistattaa vieläkin kun muistelen, millaisia drinksulistoja (=valikoima) se luokkakaveri opetteli ulkoa. Jumankauta, että niihin menee aikaa, kun sotket shakerin, lasien, pehmisaineen ja koristeiden kanssa.

Mä oon nyt sitten ruvennut itseopiskelemaan ja kerännyt netistä erilaisia drinkkiohjeita ja copypastettanut wordille ja tulostanut. Nyt vaan pänttäämään! Harmi, kun ei voi opiskelun ohessa maistella samalla. Tulis vähän arvokkaaksi touhuksi hommata pullollinen... noh, vähän kaikkea. :)

Aion silti mennä meidän työpaikan jompaankumpaan baariin ja maistaa ainakin muutamaa drinksua. Miksi nimenomaan meidän työpaikan baariin? Siksi, että niissä ei tarvi maksaa kuin alkoholista. Jää turhat lantrinkien hinnat pois. :) Vitosen drinksuja siis, pauttiarallaa.

Tässä muuten muutama lemppari ja sitten muutama, joita en oo maistanut, mutta haluaisin..

Jo maistetut ja hyväksi todetut:

- Nasu: vadelmalikööri, vodka, maito. Niin, oonhan mä ennenkin sanonut, että jos vain löytyy vadelmaa, niin toimii.
- Kelkka: Passoa, vodka, appelsiinimehu
- sitten drinkki, jolle ei taida olla nimeä: kirkas viina, mansikkasiirappi, limemehu, sooda. Yks meidän konkaribaarimikko vinkkas mulle ainekset, että jos joku pyytää "jotain vaan" niin tuolla mansikkasiirapilla ja limemehulla saa aika paljon aikaiseksi. Makeaa jos haluaa niin 4cl mansikkaa ja 2cl limeä tai toisinpäin jos haluaa happaman puolelle. Ja voi jatkaa myös spritella, mutta siitä tuleekin sit jo tosi makeaa.
- Long Island Iced Tea: Bacardi, vodka, tequila, Cointreau/Triple sec, gin, sitruunamehu, cola. Ja viinaa voi laittaa joko 1cl kaikkia tai 2cl kaikkea (tää tarvii tosin yökerhoissa erikoisluvan, tuleehan viinaa silloin yhteensä 10cl). Tää on oikeesti ihan tappojuoma... Kerran baarireissulla join muutenkin hyvien pohjien päälle kaks tällaista (mainittakoon, että molemmat sisälsi viinamäärät tuplana :3) aikalailla tunnin sisään ja varsinkin tokan melkein yhdellä huitasulla. Siinä sitä sitten kaaduttiin narikassa suorilta jaloilta pitkin pituuttaan, iskettiin keski-iän ylittänyttä taksikuskia ja hukattiin kamera... Että... hrmh, joo. Ei siitä sen enempää.
- Mallorca: Sour Apple, Koskenkorva, Sprite
- Mojito: Bacardi, limemehu, mintunlehtiä, sokeri, sooda.
- Nunnan nänni (kukahan nää nimet keksii?): vodka, Bailey's, maito
- Shoteista sitten nämä, joissa on likööriä ja kermavaahtoa/pehmisainetta. Jos ihan tiukkaa viunaa ottaa napsuna, niin se on aina Jägermeisteria. Mutta harvemmin otan baarissa tiukkaa napsua, kun juon Jägeriä jo pohjina. :)

Sitten drinksuja, joita haluaisin maistaa:

- Muumimamma: vodka, Pisang Ambon, punainen muumilimsa (muumilimsoja ei vaan taida olla baarissa, eli menis kotikokeiluun?).
- Niiskuneiti: raparperilikööri, vodka, punainen muumilimsa
- Sivuluisu: vodka, aprikoosilikööri, jaffa
- Sorakuorma: vodka, Jägermeister, Battery
- Tarzan: vodka, raparperilikööri, jaffa ja/tai appelsiinimehu

Loppuun vielä Youtube -video näyttävästä, asiansa osaavasta ja selkeästi työnsä ilolla hoitavasta baarimikosta, jonka ei tarvi 2cl ja 4cl mittojen kanssa takuta. Enjoy! :)



17.10.2011

Kolme var... rottaa, istui orrella

Rebekan lempparilelut on Ikeasta ostetut rotat. Voin lyödä vaikka vetoa siitä, että näitä ostetaan enemmän koirille leluiksi kuin lapsille. Joka koiralla tuntuu olevan vähintään yksi Ikean råtta.

Noh, rotat kun vierailee tiheään tahtiin koiran suussa, ne likaantuu. Mitä tapahtuu likaisille rotille? Ne pestään. :D



Valkoisen råtan peli taitaa siltä osin olla pelattu, että siitä ei enää valkoista tule. Mutta eipä se oo Rebekan rakkautta horjuttanut. :)

1.10.2011

Oijoijoi!

Tein nyt sen, mitä oon pitkään himoinnut tehdä. Tilasin digijärjestelmäkameran. Nyt odotellaan postikustia, mutta Canon EOS600D tulee tässä jossain vaiheessa meille pysyvästi asumaan. :)


Oli jo aikakin, ei voi muuta sanoa. :D

Vampyyrien vallassa

Mä olen innostunut täysillä mukaan tämän hetkiseen vampyyrivillitykseen. Telkusta en tosin nykyään seuraa mitään Vampyyripäiväkirjoja ja True Bloodkin jäi ekaan kauteen. Twilightit taasen on katsottuna useampaankin kertaan ja kun Buffy Vampyyrintappajaa ja Angelia tuli telkusta, silloin seurasin sarjoja silmä kovana. Vampyyreissa ja vampyyrimaailmassa on aina ollut jotain kiehtovaa ja varsinkin nykyään, kun vampyyrit kuvataan menestyvinä, varakkaina, hyvin pukeutuvina ja komeina (/kauniina, mutta naispuoliset vampyyrit ei meikäläistä kiinnosta - tietenkään ;)) likaisten rääsyläisten sijaan, on siihen maailmaan uppoutuminen aivan ylivoimaisen ihanaa. Täytyykin käydä kirjastossa katselemassa, onko vampyyriaiheisia romaaneja minkälaisia...

Mutta, syy tähän postaukseen ei ole teeveesarja tai elokuva, vaan musikaali. Kävin keskiviikkona työkaverin kanssa katsomassa Seinäjoen Kaupunginteatterissa teatterin historian kalleimman teoksen (yli 700 000 € maksaneen), Dance of the Vampires -musikaalin. Ja voin sanoa... Tai ei, en voi sanoa, koska sanat ovat kaikki liian latteita kuvaamaan musikaalin jälkeisiä fiiliksiä. Uskomaton, ihmeellinen, käsittämätön, upea ovat kaikki liian laimeita kuvauksia.


Seuraava esittelyteksti on lainattu musikaalin esitteestä:
"Transilvanian takamailla on kylä, jossa uskotaan valkosipulin voimaan. Kynsilaukkoja roikkuu katoista ja ovenpielistä, ihmiset ympäröivät valkosipulilla vuoteensa ja tunkevat sitä taskuihinsa.

Miksi? Vampyyrien vuoksi, uskoo saksalainen professori Abronsius. Sen syrjäkylän väki kiistää.

Pian alkaa tapahtua. Vampyyrikreivi laskeutuu synkästä linnastaan ja tulee ottamaan omansa, hehkeän Sarahin.

Miten neidon käy, pelastuuko hän? Vai leviääkö vampyyrien mahti koko maailmaan?"

Musikaali soveltuu romantiikan nälkäisille, ronskista huumorista pitäville ja mystisiä tarinoita ahmiville. Itse nauroin välillä niin, että mahaan sattui ja välillä tuijotin suu auki sitä ronskia meininkiä (vampyyrithan ei tunnetusti ole... hmmm... siveyden sipuleita). Ja se myötähäpeä joidenkin hahmojen ja lausahduksien osalta, voi elämä sentään.



Näyttelijät olivat kaikki aivan älyttömän taitavia. Musikaalissa nähtiin sellaisia akrobaattisuorituksia, että melkein piti pitää käsiä silmien edessä kun pelkäsi toisen tippuvan temppuillessaan. Tanssijat saivat kadehtimaan niitä sulavalinjaisia liikkeitä, joihin ei itse pysty kuin villeimmissä unissaan ja pääosanäyttelijät salpasivat hengen kerta toisensa jälkeen. Ensinnäkin, Kreivi von Krolockin roolissa loistava Jyri Lahtinen on ilmiömäinen. Ottaisin heti tuon baritonin vampyyrin vaatteissa ja maskissa kotiin, jos vain omakseni saisin. :) Ja Sarahia näyttelevä Raili Raitala kun avasi ekan kerran suunsa laulaessaan niin meinasin lentää tuolista metrin ylöspäin. Miten tuollaisesta taskuraketista voikaan lähteä niin massiivinen ja (amatöörin korvin) puhdas ääni. Professori Abronsiusta näyttelevä Esa Ahonen veisasi lauluja niin nopealla puheella, etten tiedä miten hän siihen pystyy.. Tai miten hän saa ylipäätään henkeä siinä tikitikitikitikitikitikitikatessaan. Ja iso kunnia Jouko Enkelnotkolle, kaikista ei olisi keekoilemaan lavalla platinablondina homovampyyrina vaaleanpunaisissa satiini -ja samettivaatteissa. :D

Loppuun vielä musikaalin traileri. Ai että, pitäisköhän varata saman tien uusintaliput? Tai siis, varaan kyllä, mutta enää täytyy päättää että mihin näytökseen. :)