30.6.2010

Brandos ja kaksi kertaa punainen

Oon himoinnut näitä Sixtysevenin remmikorkkareita pienen ikuisuuden ja aina kun olen ollut valmis kengät tilaamaan, on oma koko ollut loppu. Nyt löytyi 39:nä, joten ei muuta kuin *kling-kling*

Toivon todella, että tilaamani 39 on sitten kans sopiva! Tulee itku, jos ei olekaan.


Toinen kenkämalli, johon ihastuin, on tämä sievä ja tyttömäinen Lola Ramona -merkkinen ballerina. Hinnaltaan melko suolaiset makuuni, mutta on ne kyllä aitoa nahkaa niin päältä kuin sisältä, ja yhdellä tuttavallani on tämän merkkiset kengät ja hän kehui näiden olevan taivaallisen hyvät jalassa. Joten, luotto on korkealla! Olisin halunnut tilata myös Lola Ramona -merkkiset saappaat, jotka oli veikeän näköiset ja olis niin mun näköiset: mustat saappaat, joissa pinkki korko... Tosin hintalappu 245€ hieman hidastaa tilaamista. Eikä ihan niin hiemankaan. Pitää katsoa, millaiset nämä ballerinat ovat!


Brandosin tilauksissa ei vissiin pitäisi kauaa nokka tuhista, vai kuinka? Onko kokemuksia?

Sälää ja jotain hyödyllistäkin

Pakko purkaa heti alkuunsa tätä juttujen määrää, muuten unohdan, mistä piti kirjoittaa ja sit harmittaa... Nyt olis pieni ostospostaus tiedossa.

Mähän lähdin Espanjaan ihan minimaalisella budjetilla, koska A) en halunnut ostaa mitään älytöntä pikkusälää hirvittäviä määriä, johon tiedän ulkomailla ollessani sortuvani: "Tää maksaa vaan 3 euroa, ei muuta ku kassalle vaan!", B) muutama päivä ennen lähtöä vein Reino Renaultin huoltoon, siihen vaihdettiin uusi bensatankki (vanhassa oli reikä). Huolto maksoi reilusti enemmän, mitä olin kuvitellut + tankkasivat siellä tankin täyteen niin iso osa matkabudjetista jäi paikkakunnalle kun minä lähdin reissuun, ja C) Suomessa oli muutamia juttuja, jotka halusin mieluummin shopata kuin Espanjan pikkusälää.

Seuraavaksi osa ostoksista. En jaksanut mitenkään kuvata kaikkea, saatte luvan tyytyä näihin. :)

Menomatkalla käytiin Tampereen Ikeassa pikapikaa pyörähtämässä (kaikkineen oltiin puljussa noin 20 min, siinä vasta aikaennätys). Ensimmäinen kerta siis kyseisessä Ikeassa. Pikasilmäyksellä ihan jees paikka, tulee varmasti mentyä toistekin. Ostin sieltä yhden asian: klassikoksi muodostuneen koiranlelun... Ikean rotta on oikeasti varmaan joka toisella skandinaavihurtalla ja mä halusin liittyä klubiin. Koiraa ei, vielä, ole mutta rotta on ja pysyy odottamassa koiravauvaa. Tuli vauva taloon sitten syyskuussa tai ensi vuonna. :)

Lentokentältä ostin Dean Koontzin pokkarin matkalukemiseksi ja voin kuulkaas suositella erittäin lämpimästi! Ihan mielettömän mukaansa tempaava kirja, luin tämän noin kahdessa päivässä. Heräsi mielenkiinto lukea muitakin saman kirjailijan teoksia. Siskoni osti reissuun Waris Dirie - Aavikon kukka -nimisen kirjan, ja senkin ehdin lukaista suunnilleen reilussa päivässä. :D Dirien kirja oli myös todella hyvä, erittäin elämänmakuinen, ja avasi minun silmäni, mitä tulee naisten ympärileikkauksiin.. En ole ennemmin asiaa ajatellut tai tiennyt toimenpiteen yksityiskohtia. Nyt tiedän ja ajattelen ja kauhistuttaa muuten enemmän kuin hieman!
Tämä on yksi niistä "halpa ja eikun kassalle" -jutuista. Ihastuin neitimäiseen Iinekseen ja ajattelin laittavani tämän johonkin laukkuun killumaan.

Tässä pari asiaa, joita minä ja siskoni odotettiin koko vuosi! Ostettiin viime vuonna Fuengirolassa ollessamme Mercadona -nimisestä ketjusupermarketista halpaa kosmetiikkaa; minä ostin kynsilakan ja huulikiillon, sisko pari kynsilakkaa ja puuterin. Kynsilakka maksoi alle 3 euroa ja on laadultaan parasta lakkaa, mitä omistan. Huulikiilto maksoi pari euroa eikä sille ole kilpailijaa. Sisko sanoi ihastuneensa puuteriin, oli kuulemma ihan nappiostos.

Koko vuosi me hehkutettiin sitä, että kesäkuussa päästään sit kosmetiikkaostoksille Espanjaan ja Palman reissulla päästiin sit Mercadonaan. Itse ostin kaksi kynsilakkaa. Oon nyt totaalisesti hurahtanut maanläheisiin väreihin, niin kuin tuohon tummempaan... Olisko tuo nyt sitten rusehtava väri?

Lakkasin varpaankynteni maanantaina (21.6.) häthätää vaaleammalla lakalla ja katsokaa, miltä kynnet näyttävät tänään. Ei lohkeamia, väri on edelleen tasainen ja kiiltävä. Siskoni sanoi lakkaavansa varpaankyntensä kesällä aina valkoisella siksi, että se näyttää ruskettuneissa jaloissa hienommalta kuin mikään muu lakka. Olen sen verran eri mieltä, että tämä minun lakkani näyttää vielä hienommalta. Pehmeä vaaleanpuna ja ruskettuneet jalat, mucho bueno!

Jalat näyttää kyllä vähän koomisilta, kun rusketus tekee jaloista jokseenkin likaisen näköiset ja varvassandaaleista on jäänyt rusketusraja. Mutta kynnet loistaa varpaista juuri sopivasti! :)
Ostin myös bokserikyltin... En tosin tiedä, minne aion tämän laittaa, mutta kaikelle löytyy varmasti paikka aikanaan. :)
Bongattiin Santa Ponsasta liike, joka myi todella hienoja Betty Boop, Hello Kitty, Helinä-keiju, Disney ym. tavaraa. Siskoni osti minulle ennenaikaisena synttärilahjana uuden meikkipussin, mallia Betty Boop. Ei ehkä näy kuvassa, mutta kuu ja martinilasissa oleva "juoma" ovat hileentapaista (mutta ei mitään irtohilettä) ja erottuvat pussista edukseen. Ai että mä rakastan tätä mallia ja liukasta pvc:mäistä pintaa!
Ihan hivenen ärsyttävää laittaa jo likaantuneista sandaaleista kuva, mutta ei mahda mitään, koska nää oli jo reissussa kovassa käytössä. Sisko osti tällaiset eri värisenä (tumman sininen pohja ja kirkkaan pinkki nauha) Suomesta ennen lähtöä ja kehui, miten tuntuu kuin ei olisi kenkiä jaloissa lainkaan. Mulla iski sitten paikan päällä pieni kenkäprobleema ja kun näin nämä, olin myyty. Ja niin olivat kengätkin. :) Vaaleanpunaista ja mintunvihreää, ei paljon enemmä voisi mua olla.

Ja totta vie, tuntuu kuin ei olisi kenkiä jaloissa kun näillä kävelee. Ei puhettakaan mistään rakoista, näillä mentiin heti monen kilometrin kävelylenkkejä. Totesin, etten koskaan enää osta muovisia (joissa siis on muovia varpaan väliin tuleva juttu) varvassandaaleja, vaan aina joko nahkaisia tai kankaisia. Vaikka olis kuinka hyvät varvassandaalit niin kyllä muovi/kumi jossain kohdin rupee hinkkaamaan varpaanvälistä kun pidempää matkaa kävelee.


Haluatteko muuten kuulla hauskan jutun...? Koko matkan kohokohdan, no hauskimman nyt ainakin, suorastaan. :D Mallorcalla me nukuttiin kaikki kolme (minä, sisko ja siskon tytär) samassa parivuoteessa (kaks normaalilevyistä sänkyä laitettu yhteen) siten, että kummityttö nukkui keskellä. Yhtenä aamuna sitte heräsin ja menin keittiöön, jossa kävin siskoni kanssa seuraavanlaisen keskustelun:
Sisko: "Arvaa, mihin mä heräsin tänä aamuna niin ettei tullu enää uni?"
Minä: "No?"
Sisko: "V (eli tyttärensä) ynisi unissaan jotain mmmnnnmmnn -tyylistä ja sä vastasit siihen napakalla äänellä "Turpa kiinni!". Mä havahduin, ettet sä noin voi lapselle sanoa mut säkin olit ihan täydessä unessa."
Minä: "Siis mitä? Minä vai sanoin V:lle turpa kiinni?!
Sisko: "Joo joo ja mä vielä katsoin, että jos sulla olis eväkin liikahtanu tai luomi värähtäny niin olisin tintannu kunnolla, kun meet lapselle tolleen puhumaan, mutta olit niin syvässä unessa ku ihminen vaan voi olla."


Että sellaista. :D Enkä siis tosiaan ollut missään puoliunessa tai valveilla; en muista lainkaan tuollaista enkä mä unissaan ynisevälle lapselle tolleen sanoisi missään tilanteessa, jos yhtään olisin hereillä. Tulipahan todistettua sekin fakta, että mä puhun edelleen unissani. :)

29.6.2010

I'm back - Olen selkä!

Hola! Mallorcalta selvitty hengissä, vaan ei ehjin nahoin, kotiin ja kolmas sekä tällä erää viimeinen kesälomaviikko pyörähti käyntiin. Oon nyt kolme päivää aikonut kirjoittaa tänne, mutta asiaa ja kuvia on niin paljon, ettei tiedä mistä aloittaisi.

Ihan alkuun, ennen kuin läväytän tänne lomakuvia, näytän pari kuvaa Mantasta. Siitä oli meinaan viikon aikana tullut melkoinen tankero. :) Raskaus näkyi reissuun lähtiessä jonkun verran, mutta nyt kaksi viikkoa ennen synnytystä näkyy jo selkeä vauvamaha, tosin lähinnä vain niille, jotka koirista mitään ymmärtää. Luulen, että koirattomat luulevat Mantan olevan vain tavallista läskimpi tapaus.

Manta voisi vain nukkua, nukkua ja vielä vähän nukkua. Hullusta riekkujakoirasta on tullut rauhallinen äitiyteen valmistautuva ja synnytykseen voimia keräävä mammakoira. Siskoni (kasvattaja) arvelee, että pentuja olisi neljästä kuuteen kappaletta. Vielä kun ne olisivat terveitä, niin hyvä olisi! Ensi maanantaina on röntgenaika, sitten varmistuu tarkempi lukumäärä. :)

Toisen siskoni (ei ole sama kuin edellä mainittu) koiran laskettu aika on ensi viikon keskiviikkona ja sen mahassa näkyi tänään röntgenissä 9 karvavauvaa. Siis YHDEKSÄN?! Voitteko kuvitella, vähän sama kuin ihminen odottaisi vähintäänkin nelosia! Siskon koira on vieläpä aika pienikokoinen narttu, ja kun näin tuon röntgenkuvan, oli pari pentua selkeästi kylkiluiden lomassa eli toisin sanoen ne painavat mitä luultavimmin aika ilkeästi keuhkoihin. Ei tee nämä lämpimät kelit kovin hyvää hengitysvaikeuksista kärsivälle mammakoiralle. Perjantaihin asti kun selviäisi, niin sitten pennut saisivat jo tulla maailmaan. Mantan pitäisi sietää oloaan ainakin tuonne 12.7. saakka.

Infona tietämättömille: koira on tiineenä 9 viikkoa. Saman verran viikkoja kuin ihmisellä kuukausia. Siksi koiran ei saisi paljoa ennemmin laskettua aikaansa synnyttää. Siinä kun ihmisvauvat voivat syntyä terveinä viikkoja ennen laskettua aikaa, vastaa nuo viikot koirilla päiviä.

Yllä vähän sivuprofiilia. Mitä olette mieltä, näyttääkö koira lihavalta vai tiineenä olevalta? :)


Mutta sitten, reissufiiliksiä! Kohteenahan meillä oli Mallorca ja tarkemmin sanottuna Santa Ponsa -niminen kohde.

Aloitettiin matkanteko perjantaina 18.6. menemällä yöksi Cumulus Airportiin. Ja ette arvaa miten ihanaa oli aamulla käydä pesulla, syödä kunnon aamiainen ja lähteä lennolle levänneenä kun vaihtoehtona olisi ollut läpi yön ajaminen ja aamulla olisi ollut likaiset, ryppyiset vaatteet, nälkä ja ennen kaikkea armoton väsy. Meiltä onkin vähän vaivalloisempaa tuo ulkomaille lähteminen kun täytyy ensin suoriutua Vantaalle. Tietää noin 4 tunnin ajomatkaa. Ja sama tietysti tullessa, matka ei pääty lentokentälle vaan sen jälkeen alkaa autossa istuminen.

Lento meni sujuvasti ja voin erittäin lämpimästi suositella ostamaani puhallettavaa niskatyynyä. Täydet pointsit, hyvin sai koneessa koisattua. :)

Seuraavaksi kuvia sekalaisessa järjestyksessä. Kaksi retken tapaista tehtiin; maanantaina käytiin noin 40km päässä olevassa Mallorcan pääkaupungissa, Palmassa, shoppailemassa ja keskiviikkona Palman ja Santa Ponsan puolivälissä olevassa Palmanovassa sijaitsevassa merieläinpuistossa Marinelandissa. Palmasta ja Marinelandista teen ihan oman postauksen kuvineen.

Kukkia oli monenmoista sorttia ja kuvailin niitä omaksi, ja äitini, iloksi. Mitään hajua ei ole, mitä nämä kukat ovat mutta ei sen niin väliksikään.


Tämä oli hotellimme osoite.

Meri oli muutaman sadan metrin päässä hotellilta. Ei muuten käyty kertaakaan meressä uimassa, oli niin kylmää vettä! Eikä tuo meressä uiskentelu oikein muutenkaan ole mun juttuni, mä kun tykkään sukeltaa, enkä pidä meriveden suolaisuudesta.

Näkymä hotellin parvekkeelta. Oli muuten varsin mäkistä seutua, hotellikin sijaitsi mielettömän mäen huipulla ja meinasin suoraan sanottuna kuolla joka kerta kun se kavuttiin. Ei tällainen aakeella laakeella ja tasaasella tallustelemaan tottunut osaa mitään mäkiä kivuta.

Hotellin uima-allas, joka oli varsin toimiva niin kooltaan kuin malliltaan ainakin siskon 8-vuotiaan tyttären kannalta. Ja mukava oli itsekin pulikoida ja varsinkin sukeltaa.


Parin kilometrin päässä oleva pienempi uimaranta, jossa käytiin pariin otteeseen etsimässä rantakiviä.

Hehee, pakollinen "varpaat hiekassa" -kuva. :)

Auringonlasku vipana iltana. Kaunista oli - ja lämmintä totta kai.


Lämpöä oli koko viikon noin +25-30 astetta ja joka päivä kävi pieni tuulenvire. Täydellinen ilma minulle, ei liian kuuma ja tuuli piti huolen siitä, ettei ihan koko aikaa hikoillut kuin pieni porsas ennen jouluaattoa. Rusketuin melko hyvin... Joskin, puolen viikon paikkeilla huomasin että käyttämäni aurinkorasva on vanhaa.

Paloin hartiasta aika railakkaasti, yhtenä aamuna herätessäni hartiassani oli neljä peukalonpään kokoista vesirakkulaa. :( Käyttämästäni rasvasta ei siis ollut ollut mitään hyötyä, aivan kuin olisin kosteusvoidetta lätkinyt iholleni. Tällä hetkellä hartia on aika hurjan näköinen, mutta ei onneksi vaatinut antibioottikuuria. Jatkossa vain saan olla erittäin varovainen auringonoton kanssa, hartia on nyt muutaman kerran palanut niin rakkoja tulee entistä herkemmin. Tuohon jää varmaan aika kiva arpi muistuttamaan Mallorcan reissusta. :)

Mitään hinkua en koe mennä tuohon nimenomaiseen kohteeseen uudelleen. Ehkä Palmanovaan voisin mennä, se on lähempänä Palmaa ja Santa Ponsaa isompi paikka. Lisäksi nuo kaikki ylämäet oli aika raivostuttavia, missään muussa matkakohteessa ole koskaan tarvinnut kiivetä yhtä paljon. Mutta tulipahan reissu tehtyä ja onnistunut siis kaikin puolin. Ensi vuonna sitten matkakohteena Barcelona ja keväällä mahdollisesti toinen kohde manner-Espanjassa, tuskin maltan odottaa, tuo maa on vienyt sydämeni! :)

18.6.2010

Olé!

Hei hei sun heiluvilles, tää likka lähtee tästä kohta piakkoin Vantaata ja lentokenttähotellia kohti! Huomenaamuna klo 8.10 nousee lentokone ilmaan ja suuntaa nokkansa kohti Mallorcaa!

Palataan asiaan siis ensi viikon lauantaina tai viimeistään sunnuntaina. :)


-HooCee-

17.6.2010

Minä ja Petri

Huh, mikä viikko! Lomalla olen tosiaan ollut, touhannut kotona kaikenlaista... Maanantaina hain poliisilaitokselta tuliterän passin sekä kävin parturissa. Niin, ja tiistaina taasen otin sitten mm. 7h "päikkärit". Hups. Tiistaina sain kyllä jotain muutakin aikaiseksi, kuin vain tirsoiteltua, vein nimittäin Reinon korjaamolle. Takaloosterissa komeili uusi bensatankki, joka vaihdettiin vanhan ja reiän omaavan tilalle. Lisäksi Reinon uusi tankki tankattiin täyteen, mitä ei ole tapahtunut viime kesän jälkeen. Oli muuten aika huisia katsella, kuinka bensamittarin neula kohosi mittariston yläreunaan saakka. Extremeä! :)


Eilen kävin illalla ajelemassa vähän ympäriinsä ja päädyin oman paikkakuntamme pienen laskettelurinteen luokse. Reino parkkiin ja talsien ylös. Siellä sitten istuin mäennyppylän päällä ja katselin ilta-aurinkoa.
Musiikkina soittimessa oli Petri Laaksosta, jonka tietyistä kappaleista tykkään älyttömästi. Niissä on ihanan voimakas ja vaikuttava musiikki ja iskevä rytmi, tosi hyviä biisejä laulaa autossa. ;)

Kävellessäni mäkeä ylös ajattelin, että tokkopa käärmeitä on ja jos onkin niin ne pelästyy mun voimakasta kantapääaskellusta. Sitten kun puolessa välissä kapuamista otin soittimen napit korvilta pois sain todeta, että Spiritin kangastossuissa on melko hyvä äänenvaimennus - eihän mun askeleista kuulunu lainkaan ääntä! Tiedän kyllä, että käärmeet ei äänellä mitään tee, mutta oman mielenterveyden kannalta on erittäin tärkeää, että käärmevaara-alueella kuuluu kävellessä meteliä. Mielikuvitus lähti laukkaamaan saman tien ja jouduin kävelemään niin että katse pysyi tiukasti maassa ja tasan metrin mun edellä. Ei saanut harhautua yhtään, muuten näin käärmeitä joka puolella. On vähän vilkkaamman sortin mielikuvitus, nääs.

"Laukussa leipää ja piimää vaan..."



No, ei ihan...

Eväänä tripmehu ja parhaita herkkuja EVER, Green Tree -merkin pakastekuivattuja mansikoita belgialaisella maitosuklaakuorrutteella. Onko muuten ihan hiukan hyviä?! Kyllä! En ole nähnyt näitä muualla myynnissä kuin täällä oman kylän Valintatalossa. Tietääkö kukaan, onko näitä muissa marketeissa myynnissä...? Pirun kalliita vaan ovat nämä mansikat, 100g pussi (eli sisällä on ehkä reilu kymmenen isoa mansikkaa) maksaa 3,30€.

Näkymä mäen huipulta on itselle edelleen rakkain näkymä koskaan. Metsää silmänkantamattomiin...
...ja välissä peltonäkymää. :)


Jassoo, jos sitä laittais vähän tavaroita kasaan. Huomenna lähtö Vantaalle ja lauantaina klo 8.10 lento Mallorcalle. Mitään en oo vielä pakannut, mutta eihän lähtö ole lähtö, ellei tule jostain paniikki, vai kuinka? ;)

12.6.2010

Kaikillahan se on mielessä: Loma.

Tänään on SE päivä. Päivä, jota olen odottanut viimeiset puoli vuotta ja jonka tarpeessa olen kipeästi ollut viimeiset pari kuukautta. Loma. Ai että, sanan sanominen ja kirjoittaminenkin on jo jotain todella ihanaa! Virallisesti loma alkaa maanantaina, ja normaalisti on pyritty järjestämään lomaa edeltävä viikonloppu vapaaksi, mutta pomo kysyi pari kk sitten, voinko tämän lauantain olla töissä. Voinhan minä, eikä tämä nyt paha nakki olekaan. Alle 6 tuntia ja se on lomalle lompsis!

Tämä viikko on ollut megalomaaninen töiden ja sitä myötä väsymyksen suhteen. Olin sunnuntai-maanantai -välisen yön töissä ja päätin kääntää unirytmin heti kerralla. Nukuin maanantaina aamupäivällä pari tuntia ja otin päivän aikana parit minitorkut (5 min torkahdus). Illalla kahdeksalta olin jo valmista kauraa yöunille ja nukuin iloisesti kellon ympäryksen verran.. Meni siis ihan ohi koko maanantai! Vaan ehdinpä silloinkin tekemään jotain fiksua, nimittäin passihakemuksen. Vanha passi meni toukokuun 20. päivän paikkeilla vanhaksi - ja hyvä niin, oli jo aikakin! Kyseisen passin olen saanut vuonna 2000, joten olen kuvassa 13-vuotias pullaposkiteini. Kyseisellä passillahan en mm. päässyt 18-vuotiaana anniskeluravintolaan, kun en näyttänyt kuvassa itseltäni, eikä kuva ollut tätä (sitä) päivää. Excuse me, miten se voisi olla mahdollista passin ollessa 10 vuotta voimassa...? Oikeasti näytän kyllä kuvassa itseltäni, nuorelta tosin. Kyseisen anniskeluravintolan portsari on muutenkin yksi Seinäjoen kusipäisimmistä ovimiehistä, IMO.

//Edit: Niin siis, en tarkoittanut tuota portsariasiaa niin, että hän olisi tehnyt väärin kun teilasi minulta pääsyn ravinteliin. Tiedän, että kuvassa pitää näyttää "itseltään", mutta ei se ole aina 18-vuotiaalla mahdollista. Onneksi passit on voimassa enää 5 vuotta, niin ei ehdi teineilläkään mitään massiivista muuttumista tapahtua. Ja tuon portsarin kusipäisyys ei perustu tuohon yhteen kokemukseen. Tiedoksi sekin.



Tiistaista perjantaihin oonkin paiskinut töitä niin, että kallossa raikaa. Raikaa ihan tosissaan, en ole työpäivien aikana tehnyt juurikaan muuta kuin istunut puhelimessa ja toistanut samaa rimpsua hieman eri sanakääntein: "Valitettavasti meillä ei ole Provinssin/Tangomarkkinoiden/Vauhtiajojen/2011 Tangomarkkinoiden ajaksi ainuttakaan vapaata huonetta. Ei, en usko, että muissakaan hotelleissa on tilaa, mutta ainahan voitte soittaa ja kysyä. No, mökki -ja muissa majoitustapauksissa kannattaa soittaa E-P:n Matkailuun, annanko puhelinnumeron?".

Jooh, puhelimen luuri sulautuu kohta korvan kanssa yks yhteen, suu on rutikuiva jatkuvasta puhumisesta, puhumattakaan miljoonasta paikan päällä tapahtuvasta asiasta joiden takia on saanut juosta edes takaisin niin, että jalat on iltaisin ollut aivan hellinä reisistä varpaisiin saakka! Voin kertoa, etten aio reiluun kolmeen viikkoon suoda ajatustakaan asiakaspalvelulle, tämän viikon jälkeen oon sitä viimeistä hiusmartoa myöten täynnä. Täällähän on nyt tänä viikonloppuna Power Cup, lentopalloilijoita yli 900 joukkueen verran, joten tohinaa on riit-tä-nyt koko viikon!


Ette muuten usko, miten kova vauvakuume mulla on, se on vaan pahentunut nyt kesän alkaessa! Aivan mieletöntä, mä tahdonhaluanvaadin vauvan! Ja nyt puhutaan siis mallia karvavauva: neljä jalkaa, häntä, tummat suklaasilmät, hajuaisti miljoona kertaa parempi kuin ihmisellä ja tuhiseva nenä. Awwww...! Ei huvita mennä lenkille yksistään ja Manta ei oikein jaksa rankkaa lenkkiä tehdä, pyöräilyttää sitä ei tällä hetkellä saa lainkaan. Ja tiedättekö, se on psykologinen juttu: koska Manta ei ole mun koira, ei sen kans kiinnosta mitään kävelylenkkiä tehdäkään. Sen pitää olla oma koira. Ymmärtääkö kukaan, mitä tarkoitan? :3

Oon jo kuvitellut, kuinka mulla olis pentu ja saisin sen laittaa autoon ja huristella jonnekin naapuripitäjään. Mentäis jollekin kivalle nurtsialueelle piknikille. :) Koira kulkis koko ajan mun mukana, paitsi tietenkin töissä (ei mua haittaisi, vaikka se olis töissäkin mun mukana). Mulla on tyttöpennulle jo nimikin valmiina (mikäli seuraava koira on bokseri): Rebekka. Ärrällä sen pitää alkaa, siinä on hyvää särmää... Työkaveri tuon nimen väläytti ja sehän on loistava! Mutta katsotaan nyt, mikää ei ole tällä hetkellä varmaa.

Mun nude/puuteri/persikka/koralli -innostus yltää jo kukkienkin väreihin. Todellisuudessa mä himoitsen korallin väristä laukkua, tahtoo tahtoo!



Orvokki on mun ehdoton lemppari kesäkukista, se on kaunis, monivivahteinen ja värivalikoimaa on paljon! Jos se olis musta kiinni, kukkapenkit olis täynnä orvokkeja. :D



Autotallissa vuoden verran hyllyllä vahtia pitänyt jänis loikki autotallista ulos päästyään suoraan kukkapenkin nurkalle. Tämä on siis mun jänönen, ja piti viimeksi vahtia mun Forssan asunnon parvekkeella. Vuosi virkavapaata ja nyt onnistunut comeback!


Manta maaliparta. :) Maalattiin autotallissa yksiä levyjä ja jossain vaiheessa tämä utelias oli käynyt kuononsa kanssa noita levyjä nuuskimassa. Jaa, että mitä levyjä? Pentulaatikon levyjä. :3 Mikäänhän ei ole niin varmaa, kuin epävarmuus, mutta Manta on astutettu reilu kuukausi sitten... Pentuja pitäis tulla heinäkuussa. Mutta. Astutus ei tapahtunut ihan niin kuin elokuvissa ja nyt Manta on viikon sisään vuotanu parina päivänä verta. Ei paljon, pienen läntin jättänyt lattiaan noustessaan makuulta, mutta verta ei pitäisi tässä vaiheessa tiineyttä tulla mistään. Joten, olemme odottavalla kannalla! Pentulaatikolle luulisi silti tulevan käyttöä, koska siskoni koira astutettiin viikko ennen Mantaa ja siellä on tiineys sujunut hyvin ja koira on potenut varsin railakasta aamupahoinvointia. :) Kaikkea voi silti sattua ja tapahtua vielä, joten en hihku tästä asiasta tämän enempää.

Kuvituksena tässä postauksessa meidän puutarhaa ja kukkia. Kolme ekaa kuvaa on takapihalla kasvavista luonnonorvokeista. Niitä aina ilmaantuu hirveä määrä, vaikka me ei olla mitään istutettu. Tiedä sitten, miten ne löytää tiensä joka kesä meidän kukkapenkkiin ja nurmikolle. En silti valita. :)

5.6.2010

Ammuu on viritetty

Paras ostos aikoihin on pyörään kiinnitettävä springeri, eli koiran juoksutussysteemi (en nyt keksi mitään kunnollista kansankielistä ilmaisua). Vielä en ole päässyt tuota testaamaan, kun saatiin se kunnolla kiinnitettyä vasta tänä viikonloppuna, mutta eiköhän tuo ole maineensa arvoinen. Odotukset on ainakin helkkarin korkealla!


Ostin tämän käytettynä kaverini isältä. Springeri on ollut huskylla käytössä ja siitä on siis pitänyt tehdä huskyn kestävä: naru ja lukko on sellaista kaliiberia, että jos siitä bokseri karkaa niin menkööt. :D Maksoin tästä 15 euroa ja kotona kun katselin netistä näitä niin uudesta saman merkkisestä saisi maksaa lähemmäs 100 euroa. Ja tämä on edelleen kuin uusi ja vielä parempikin jytkyn narun ja lukon kanssa!

Jos ihmettelette pyörän eturapakaaren tummennuksia, niin peitin kuvasta nimikirjaimeni, ne kun on maalattu mustalla maalilla kyseiseen kohtaan.


Tässä vielä lähempää kuvaa. Jopparilla mulla on aina täysinäinen vesipullo, ettei se vahingossakaan jää kotiin, jos lähtee koiran kanssa pyörälenkille. Jos katsotte kuvaa tarkkaan niin rungon, missä tuo springeri on kiinni, lähellä on metallinen "haka" jolla tuon sivulla olevan hökötyksen saa pois ja vain tuo muttereilla kiristetty juttu on pyörässä kiinni. Lehmä ei siis ole sidottu kulkemaan tuon koko hökötyksen kanssa loppuelämäänsä. :)

FashionStore

Bongasin (minulle) uuden nettikaupan, FashionStore, ja hullaannuin Guess -laukkujen valikoimasta. Saatavilla on myös Calvin Kleinin ja Niken laukkuja sekä koruja, huiveja, aurinkolaseja, lompakoita, vöitä, avaimenperiä ja toki vaatteitakin.

Kokosin viisi suosikkilaukkua, joihin ihastuin. Guessia kaikki tyynni. :)

COWGIRL Hobo Bag.

JACKO small n/s Satchel

JACKO Drawstring Bag

CALGARY Tote Bag Pewter

LILIANA Large Satchel


Ai ai, kun mun näpit syyhyäis tehdä ihan pikkiriikkinen tilaus. :P' Help!

4.6.2010

Oi kuusipuu!

Viikonlopun alkuja kaikille! Meitsi pakertaa töissä... Tai ei tätä kyllä voi pakertamiseksi sanoa hyvällä tahdollakaan. Täällä on suorastaan kuoleman hiljaista, huominen valmistumis -ja kevätjuhlapäivä rokottaa kummasti asiakkaita. Hyvin on siis aikaa bloggailla. :D

Jään illalla työpaikalle koisaamaan kun aamulla pitää taas seiskalta olla sorvin ääressä. Saatanpa käydä meidän talon raflassa juomassa siiderin työvuoron päätteeksi. ;)


Katsokaas miltä meidän pihakuusen oksat näyttää! Ihania uusia alkuja ja noi vaaleanvihreät osat on pehmeitä kuin lehtikuusessa. Sen ajan, mitä äiti/minä on tuos talos asuttu, ei oo kuusi (muistaakseni) näyttänyt tuolta. En muista ainakaan... Ihanan näköinen, voisin vain hipelöidä noita "vauvaosia".




Keskiseltä ostetut linnut pääsi myös paikalleen... Ruusupuskan viereltä on ruoho palanut pahasti, koska kyseisen puskan juuri oli Rapsun kantapaikka rakon tyhjentämiseen. :D Aina kun avasi etuoven ja päästi Rapsun tarpeilleen, se paineli suorinta tietä tuon saman puskan juurelle ja nosti jalkaa. Nyt ei enää jaksa harmittaakaan tuo nurtsi, se kun muistuttaa Rapsusta ja puska edustaa palaneesta nurtsista huolimatta uutta elämää. Talvella sen päällä oli iso ja raskas kerros (yli metrin verran) lunta ja keväällä Rapsu hoiteli asioitaan sen kanssa ja silti ruusupuska puskee uutta versoa ja elää hyvinkin vahvasti. Sitkeä sissi. :)



Kävin eilen kaupungilla ja kirpparilla tarkastamassa kojun tilanteen. Emotionista löysin paljon kehutun ja kohutun We Care Icon -sarjan tuotteita. Ja ylläolevasta kynsilakkakuvasta voitte arvata, mikä väri tällä hetkellä on in... Tämän kanssa on vähän sama juttu kuin nuden kanssa, väri ei iske niinkään vaatteissa mutta asusteissa sitäkin enemmän. Korallin väristä laukkua olen nyt kattellut, samoin kuin Mick'sissä katselin harmaan ja korallin värisiä kaulakoruja, näytti muuten todella hyvältä yhdistelmältä! En tiedä mistä tää villitys nyt johtuu, koska yleensä en todellakaan pidä tällaisista väreistä... Mutta myöntää täytyy, tää kynsilakkakin näyttää ihan pirun hyvältä! Peittää hyvin kahdella kerroksella, eikä tää maksanut kuin alle 5 euroa, siitä paljon plussaa. Katsotaan nyt, mitä pysyvyys sitten on.

Saman sarjan luomiväritrio maksoi alle 7 euroa enkä odottanut tältä kovinkaan paljoa... Mutta kas kas, pigmenttiä on tosi hyvin ja koostumus sellainen, ettei paakkuunnu eikä murene. Tosi jees, tää tulee ehdottomasti aktiivikäyttöön! Plussaa siitä, että vaalein sävy ei oo ihan valkoinen vaan tuollainen neutraali beige.


Loppuun vielä maisemakuva näkymästä, joka on itselle se kaikkein rakkain. Ja miettikääs, pari kuukautta sitten tuolla paikalla oli järvi eikä maasta ollut tietoakaan.