29.4.2010

Najaf's Diego de la Vega ~ Rape 3.6.2000 - 29.4.2010

Maailman paras koira ja minun ihanin, rakkain ja uskollisin ystävä nukahti tänään ikiuneen minun käsivarsilleni, täällä kotona. Ei ole sanoja, jäljelle jää vain suunnaton kaipuu ja muistot, jotka eivät koskaan haalistu. Rakastan sua, mamman murukulta, nyt ja aina!

Olet nyt matkalla sinne, missä emäsi ja muut rakkaat koirakaverisi sinua odottavat. Siellä, missä saa aina juosta vapaana, missä on aina mehukkaita luita tarjolla ja jossa et tunne kipua - koskaan. Olet vihdoinkin päässyt ansaitsemaasi paratiisiin.

"Vielä sinä elät.
Nilkutat painamaan pääsi polvelleni
ja saat luvan hypätä viereen
- pääset sentään omin voimin.

Hengität syvään ja raskaasti
onko sinulla särkyä?
Katsot minua silmiin, mutta et kerro.

Turkkisi on lämmin poskea vasten
vielä se kiiltää ja tuoksuu hyvältä.
Päälakeesi on ilmestynyt kyhmyjä
silitän niitä hellästi.
Silmienkin ympärillä on harmaita karvoja
painan niille huuleni varovasti.

Nuku, koirani, nuku
etsi mukava asento
nuku pois särystä ja kolotuksesta
pois vanhuudesta.
Muistatko, kun vielä viime kesänä...?

Silmäsi painuvat umpeen.
Tassusi alkavat nykiä
ja hännänpää heilahtelee.

Kyynel putoaa harmaalle kuonollesi
mutta et huomaa sitä."



27.4.2010

Elämäni vaikein päivä - ja pahempaa on vielä tulossa

Päivä oli elämäni vaikein ja kamalin. Tein päätöksen, joka vaikuttaa omaan elämääni radikaalisti ja päätöksen myötä toisen elämä päättyy. Siis ihan tyystin päättyy. Kuinka sellaisen päätöksen kanssa voi elää? Tällä hetkellä vastaus on, ettei voikaan.

Maailman paras koira ja minun rakkain, uskollisin ja ihanin ystävä kohtaa sateenkaarisillan perjantaina. Vanha on väsynyt ja sen katse anoo minulta helpotusta ja apua oloonsa.


Jos voisin itse mennä Rapen sijasta, tekisin sen silmääkään räpäyttämättä. Perjantaina osa minustakin lähtee Rapsun mukana.

24.4.2010

Look, I got a cool new tattoo! Or not...

Itselläni on kolme tatuointia.. Tai kaksi, riippuen laskentatavasta. Molemmissa jalkapöydissäni on suomileijonatribaalit ja alaselässäni tassun kuva. Tribaalit lasken joko yhdeksi tai kahdeksi, riippuen päivästä ja mielialasta. :) Sama kuva molemmissa (tosin peilikuvana) jaloissa ja otettu samalla kertaa, mutta kuitenkin erilliset kuvat. Kokonaisuutena yksi kuva, mutta yksittäisinä kuvina toki kaksi... Hankalaa. :)

Minulla on ollut seuraava kuva tiedossa jo pitkään, samoin kuin paikka, johon kuva hakataan. Enää puuttuu tatuointipulju, tekijä ja aikaa (ja ehkä vähän käteistä). Joskus surffaan googlen kuvahaussa ja katselen niin hienoja kuin surkeitakin tatskoja - ihan vain huvikseni. Ja nyt ajattelin jakaa kanssanne muutaman kuvan, joista en tiedä, pitäisikö niille itkeä vai nauraa. Näille itkin ja nauroin eniten.

Tälle ei yksinkertaisesti ole sanoja...

Linkki

Exreme... FAILED!

Linkki

Okei, tälle nauroin. :'D

Linkki

Tämän vuoksi jo vähän itketti... Mutta nauroin silti.

Linkki

Tämä taas ei naurata yhtään... Ei kyllä itketäkään. Järkyttää lähinnä. :O

Linkki

Hyvin tehty tatuointi, muttaaaaa... Niin...

Linkki

Tämä on klassikko kauheudessaan! Ja vielä olkavarressa... Ja vielä suht kookas kuva... Jaiks!

Linkki


Edelleen, tarkista se oikeinkirjoitus ENNEN tatuoinnin ottamista.
Linkki


Tämä kyllä puhtaasti nauratti, niin tatuoinnin kuin koko narutoppivirityksenkin puolesta. x'D

Onko lukijoillani tatuointeja? Tai aikeissa joskus ottaa tatuointi?

21.4.2010

Käsialanäyte

Odottelen tässä maha jännityksestä kipeänä eläinlääkärille lähtöä... Pitäkää meille (tai siis ennen kaikkea tuolle karvakorvalle) kaikki sormet ja varpaat pystyssä klo 16.00, ettei tuomio ole mikään paha, ja että Rapsulla olisi vielä aurinkoisia kevätpäiviä edessä!

Odotellessa päätin tehdä käsialapostauksen. On pitänyt tehdä jo kauemman aikaa. Olen hirvittävän kiinnostunut ihmisten käsialoista (varsinkin naisten), ja esimerkiksi töissä saatan kurkkia ihmisten kirjoittamia majoituskortteja: minkä ikäinen kirjoittaa minkälaisella käsialalla. En ole kuitenkaan kiinnostunut tutkimaan käsialoja sen syvällisemmin, mitä kaikkea niistä voikaan saada selville (kummalle puolelle käsiala "kaartuu", onko se nousevaa tai laskevaa, kuinka lujaa kynällä painetaan paperiin jne). Haluan vain katsella, millaista on kynänjälki. :)

Innostuin tekemään tämän postauksen nähtyäni tässä MouMoun postauksessa Marin kirjoittaman lappusen. Miten ihana käsiala! Tästä inspiroituneena haluan näyttää teille oman kynänjälkeni. :)

Oma käsiala on vaihdellut yläasteen jälkeen jonkin verran, tämä nykyinen "malli" tuli voimaan vasta ammattikorkeassa. Lukion jälkeen olin vuoden armeijassa, jossa ei pahemmin tarvinnut kirjoitella... Muuten varmaan kirjoittaisin samalla käsialalla kuin lukiossa, mutta tauon jälkeen muistiinpanojen kirjoittamista piti oikeasti harjoitella ja käsialakin muuttui. Tykkään kirjoittamisesta ja siksi harmittaa, kun nykyään on vanha kunnon"skriivaaminen" jäänyt niin vähiin.

Hei, olen HooCee ja kirjoitan blogia nimeltään:
Tällä viikolla olen hokenut paljon seuraavaa lausetta (koiralleni):

Paikkakunnat, joissa vietän eniten aikaani:


Olen iältäni:
Lemmikkinä minulla on:


Vapaa-ajan tekemisiä:
Mitä mieltä olen ihmisistä:

Lopuksi käsialanäytteet "arkikäsialasta", "korttikäsialasta" (eli vähän fiinimpi ja helpommin luettava) sekä tikkumallista:



Minkälaisen kuvan sait minusta käsialani perusteella...? :)

20.4.2010

Retroilua

Huh, eilinen oli yksi rankimpia päiviä koskaan. Rapsu rupes iltaa kohti "hyytymään" ja hengitti melko vaivalloisesti illalla. Annoin lääkettä ja Rapsu vaan nukkui koko illan. Tänään soitin heti ensimmäiseksi eläinlääkäriin, saatiin aika huomiseksi klo 16.00, katsotaan olisiko se sydämen vajaatoimintaa, oireet ainakin viittaisivat siihen. Koitetaan ehkä nesteenpoisto -ja sydänlääkitystä... Eilen itkin koko illan, annoin tulla ulos kaiken sen ahdistuksen ja ikävän, joka sisällä on jäytänyt. Me ei luovuteta vielä, koska Rapsu on suurimman osan ajasta oma pirteä, ihana, itsensä. Puhuttiin silti eilen äitini kanssa asiat selväksi, mitä teemme Rapsun kuoltua. Kaiken täytyy olla selvää siinä vaiheessa, kun aika loppuu, koska silloin en pysty mihinkään järjellisiin päätöksiin.

Vuodatettuani Rapsun tilanteen, siirrytään vähän iloisempiin aiheisiin. Kävin eilen kierrätyskeskuksessa ja kirpparilla katselemassa, jos olisi koirille löytynyt täkkejä tai peittoja, muttei löytynyt. Pitää tänään käydä vielä Seinäjoen kierrätyskeskuksessa ja parilla kirpparilla. Mutta jotain löytöjä tein sentään eilenkin:


Pöytäliina kierrätyskeskuksesta. Ihanaa, vanhan kunnon ajan neulottua kangasta. Tuo vaaleanpuna-oranssi täkki on muuten Rapsun pedissä pehmusteena. Meillä koirakin suosii retroa. ;)
Ruskea on tyynyliina, samoin kuin tuo keltaoranssi. Ruskeaa en voinut vastustaa kuosin vuoksi, keltaoranssissa sytytti M-kirjain (joka on etunimeni eka kirjain). Tänään menen JYSKistä katsomaan tyynyt näihin, tulee ihanat koristetyynyt sängyn päälle. Vihreävalkoinen on puolestaan pussilakana, josta aion tehdä itselleni päiväpeiton. Olen etsinyt, tuloksetta, itselleni joko limenvihreää tai turkoosia päiväpeittoa, mutta sopivaa ei ole löytynyt. Tuon lakanan nähdessäni näin sen heti oman sänkyni päällä päiväpeittona.

Varmaan selvääkin selvempää, mitä tyyliä suosin sisustuksessa? ;D

Lopuksi vielä pari kuvaa ideasta hyötykäyttää pienet Mariskoolit. Oon Tiimarista ostanut suklaan tuoksuisia kelluvia kynttilöitä, mutta en ole keksinyt niille sopivaa astiaa, ennen kuin nyt. :) Kynttilät on juuri sopivan kokoisia tuohon, ja mikä parasta, kynttilästä ei jää skooliin mitään talijäämiä, niin kuin votiiveista jää kynttiläkippoihin.




Tää lähtee nyt suihkuun, ja sitten Seinäjoelle parturiin. Ruotsalainen takatukka on tullut jälleen tiensä päähän! :D

16.4.2010

This is my rifle. There are many like it, but this one is MINE!

Selvisin alkuviikon kolmesta iltavuorosta lähes (eikä tuosta lähes -sanasta sen enempää) kunnialla ja olen nyt viettänyt kaksi vapaapäivää. Huomenna sitten taas yövuoroon. Onneksi ei kuitenkaan ole kuin yksi yö valvottavana, ei ehdi vaurioittaa mun hyvää unirytmiä. Tänäänkin heräsin aamuysiltä ilman mitään kellon soittoja, ja voin sanoa etten muista koska moinen ihme olisi viimeksi tapahtunut! Tänään täytyy kuitenkin valvoa hieman normaalia pidempään, ettei huomenna olisi aivan mahdoton urakka valvomisen kanssa. Kävin eilen vaihdattamassa autoon etupolttimot ja vilkut niin eteen kuin taakse ja haluan tänään käydä kokeilemassa, kuinka hyvin uudet valot näyttää, joten lähden tuossa 23 korvilla Seinäjoelle. Käyn työpaikan tanssiravintolassa tarkastamassa bileperjantain meiningin ja ajan takaisin kotiin. Olen juuri niin hullu, että voin ajella 80km ihan vaan huvikseni. :)

Eilen kävin kaupungilla pyörähtämässä ja muutamassa kaupassa tuli vierailtua.


En ostanut mitään ihmeellistä ja kolme (tai siis viisi) asiaa noista tulee oikeasti tarpeeseen. Kansion ostin työvuorolistoja varten. Vuoden verran ne on kierineet ties missä ja ollut välillä hukassakin, mutta nyt ne on siististi kansiossa. Sukkia tarvitsee aina, Vero Modasta löytyi hienoja Pieces -sukkia ja 3 pr/9,95 e tarjouksella. Hyvä diili. Kenkäkaupasta hain suojasuihketta Minna Parikan Maxine -laukun mokkanahkaosioon. Ja paistattelin kuulkaas ihailussa, kun myymälän kaksi naismyyjää lirkuttivat laukulleni. :D Sain ekaa kertaa kertoa tuntemattomalle laukkuni suunnittelijan (sitä siis kysyttiin) ja oli ihanaa kuulla ihastuneet huokaukset. :) Ainut heräteostos oli Fluffin meikkilaukku. Tuota nyt en kerta kaikkiaan voinut vastustaa, vaikka nyssyköitä ja pussukoita on nurkat pullollaan.

Fiftarihenkisyys ja koirien kuvat lumosivat niin, että päätin keksiä vaikka väkisin tälle jonkin käyttötarkoituksen.


Anttilasta ostin kaksi DVD:tä, jotka edustavat tyyliltään niin ääripäitä kuin vain koskaan on mahdollista. En ole anime (eikus onko noi leffat mangaa, vai animea vai jotain muuta?) -ihmisiä lainkaan, mutta joskus sattumalta näin Henkien Kätkemän alkavan telkusta ja rupesin katsomaan kun muutakaan ei tullut. Ja tykkäsin tämän tarinasta kovasti. Paras on kohta, jossa joen jumala tulee kylpylään ihan mutaisena ja pahalta haisevana ja Chihiro ottaa "piikistä" kiinni ja avaa ikään kuin tulpan; kaiken sen mudan alta tulee huoneen verran rojua polkupyörän raadoista lähtien. xD


Stanley Kubrickin kanssa sama juttu, en tiedä yhtään mitä ajattelisin hänen ohjaamistaan elokuvista, enkä jaksa ymmärtää edesmenneen herran ajatuksenjuoksua. 2001: Avaruusseikkailu menee niin lujaa yli hilseen, ettei mikään elokuva koskaan. No okei, Eyes Wide Shut menee ehkä vielä railakkaammin päälaen yli. Hohto ja Kellopeliappelsiini on katsomisen arvoisetja hyvät elokuvat, mutta en ymmärrä niitäkään. Voiko elokuvasta pitää ilman, että sitä ymmärtää? Hmmm... Joka tapauksessa, Full Metal Jacket edustaa jonkin sortin välimaastoa. En täysin ymmärrä sitä, mutta toisaalta elokuva ei herätä mitään vahvoja "mitä helvettiä se ohjaaja on tässä hakenut?" -tunteita. Pidän siitä, mutta se ei ole mikään lempparini.


Ostin kyllä myös jotain, mitä ymmärrän oikein hyvin:

Kirjanmerkkikin oli kuvaushetkellä paikoillaan. Tästä se lähtee! :) Teksti on helppolukuista ja soljuvaa, joten en usko että tämän lukemiseen menee kovin kauaa.

15.4.2010

Reinon yllärit

Tapahtui maanantaina töiden jälkeen noin klo 23.50: Olin kotimatkalla, suunnilleen puolessa välissä (työmatkahan on sen 36km/suunta) ja keskellä metsätaivalta. Lähdin ohittamaan rekkaa, nopeutta oli 100-110 km/h. Olin juuri palaamassa omalle kaistalle, kun rupes kuulumaan jumalatonta mökää. Kuulosti ihan samalta kuin olisi ajellut tiehen koverrettujen herätysurien päällä. Paitsi, että Seinäjoki-Jalasjärvi -välillä ei ole herätysuria. Rekka vilkutti pitkiä vimmatusti ja ekana mulla juolahti mieleen, että räjähtikö mulla rengas. Toinen vaihtoehto oli pakoputken tippuminen. Katsoin taustapeilistä mutten nähnyt kipinöitä.. Ei auttanut kuin pysähtyä tien viereen, auto piti edelleen meteliä käynnissä ollessaan, mutta kävi kuitenkin tasaisesti, joten totesin siinä sitten yksikseni, että pakoputki tais tulla alas. :/

Nousin autosta ja ekana menin takaosaa katsomaan, että mites se pakoputki siellä roikkuu. Vaan ei roikkunut ei. Kun katsoin syvemmälle auton alle, näin että keskellä autoa, vähän eturenkaista taaksepäin roikkui joku osa maassa. Soitin äidille, joka oli kotona yökkärit päällä valmiina menossa nukkumaan, että viitsiskö tulla mua vastaan ja ottaisko se mulle toiset housut (mulla oli työhousut jalassa) ja jotain, millä pakoputkea vois sitoa. No, äiti lupas lähteä. Sitten soitin (ja herätin) kaverille, joka asuu tapahtumapaikasta vähän matkan päässä, että onko niillä mitään millä vois sitoa, muttei ollut. Ei auttanut, kuin laittaa hätävilkut päälle ja odottaa äitiä. Rekkoja ja henkilöautoja meni tasaisena virtana ohi; yksikään ei pysähtynyt. No, ei tietenkään kun ei näe kuka autossa on ja nyt kun on ollut uutisissa juttua romanialaisista huijareista, jotka laittaa hätävilkut päälle ja sitten pölliikin auttajan omaisuuden. Kaikkein eniten vitutti ne autoilijat, jotka hidastivat kohdalla ihan mateluvauhtiin, mutta ajoivat sitten kuitenkin ohi. Jos tarkoituskaan ei ole auttaa, niin ajaa sitten ihan reippaasti sitä satasta ohi, ei tarvitse jäädä siihen kyyläämään ja hidastamaan muuta liikennettä, tiedoksi vain!

Äiti tuli puolen tunnin päästä mukanaan sidontaliinoja ja mun rönttöhousut sekä takki että sain kunnolla ryynättyä maassa ja katsottua tilanteen. Pakoputki oli tipahtanut katalysaattorin kohdalta, juuri vaihdekepin alapuolelta. Äidin kanssa tehtiin sitten sidontaliinalla viritelmä, eli laitettiin liina auton ympäri pohjan ja auton sisätilan kautta. Saatiin pakoputkea nostettua strategiset 2-3 cm maasta ja päästiin puolen tunnin ähellyksen jälkeen jatkamaan matkaa. Kaveri, jolle soitin, sanoi että voin ajaa auton heidän traktorihallin eteen, mutta äidin kanssa päätettiin ajaa auto suoraan keskustassa olevan korjaamon pihaan. Eli viimeiset 15 kilometriä ajettiin 30km/h huippunopeutta. Pari kertaa piti pysähtyä kiristämään liinaa matkan aikana. Saatiin kuin saatiinkin auto korjaamon pihaan ja kotona oltiin kahden aikaan yöllä.

Tiistaiaamuna menin sitten korjaamolle ja kerroin tilanteen. Töihin menin linkalla ja illalla äiti haki mut. Päivän aikana muuten soitin korjaamolle ja kysyin hienosti auton merkin ja mallin mainiten, että mikähän sen tilanne on, onko sille saatu tehtyä mitään. Korjaamon mies vastasi suunnilleen näin: "Niin onkos se tää auto, jonka avaimista roikkuu pupuavaimenperä? Kyllä se pakoputki on saatu hitsattua.". Joo, juuri se auto ja hienoa, mä tulen huomenna sen hakemaan. xD

Eilen sitten lähdettiin Rapsun kans hakemaan Reinoa korjaamolta ja 28 euroa köyhempänä ja pupuavaimenperällä varustetut avaimet saatuani kurvattiin Reinolla pihasta pois - vain todetakseni että maanantaisen hätävilkkusession seurauksena oikeanpuoleinen etuvilkku on paskana. Doddih, tänään siis ohjelmassa lamppujen vaihtoa.

Kellään muulla yhtä onnistunut alkuviikko? :D

12.4.2010

Putsplank

Huomenta! Päätin esitellä omat pesu -ja puhdistustuotteeni, kun yhtäkkiä sain eilen illalla inspiksen ruveta niitä kuvaamaan. Ja kun olen ennemmin esitellyt meikkiarsenaalini niin miksei sitten myös puhdistusjuttuja. :)

Ensin puhdistusjutut:

Ensin L'Oreal Demaq Expert -sarjan kasvomaito & kasvovesi -combotuote. Pitäisi siis toimia siten, että levitetään "maitona" kasvoille, jolloin se muuttuu kasvovedeksi ja lopuksi pyyhitään vanulapulla pois. Ei ainakaan itsellä toimi ihan niin iisisti, kun kasvoille jää kalvo ja lopuksi on kuitenkin pakko käyttää vettä... :/ Käyttäjä ei varmaan vaan tajuu. Acon kasvoveden ostin ehkäpä pari viikkoa sitten apteekkireissulla. Lupaa mattapinnan ja sen myös tekee. Tässä on vihdoin tuote, jolla HooCeenkin saa käyttämään kasvovettä!
Silmämeikin pesemiseen olen käyttänyt oikeanpuolimmaista L'Oreal Demaq Expert -tuotetta joka on muuten parilla sanalla sanoen maailman paras puhdistustuote. Harmi, että tätä ei saa enää Suomesta, mutta onneksi ulkomaiset nettikaupat pelastavat! Tilausta pitäisi vain muistaa tehdä... Paremman puuttuessa olen käyttänyt vasemmanpuoleista Lumene Natural Code silmämeikinpoistoainetta, joka toimii kyllä ihan ok (ainut vika on se, ettei se ole Demaq Expert).

Lisäksi käytän päivittäin Neutrogena Visibly Clear -tuotetta, joka toimii sotahuutona mustapäille. En nyt itse osaa sanoa, onko mustapäät radikaalisti vähentyneet vai ei, mutta tykkään tuotteesta, putsaa tehokkaasti. Kasvorasvana on L'Oreal Happyderm -rasva, jota yleensä laitan kasvoille ennen meikkaamista. Iltaisin käytän Aqualanin Perusvoidetta (ei näy kuvassa), joka on sitten tuhdimpaa tavaraa.


Pesutuotteet:

Yleisilme mun pesuainekorista on jokseenkin... vaaleanpunainen...? :D


Kuvat on todella huonoja, koska meillä on kylppärissä todella keltainen valaistus (+ kermanväriset kaakelit).
Hiustuotteina L'Oreal Elvitalin shampoo ja hiuksiin suihkutettava & jätettävä hoitoaine. Shampoo on todella hyvä ja "pesevä" tuote (ja mä tarvitsen hyvän, kunnolla pesevän shampoon, kun hiuslaatu on niin raskas) ja jos on uskominen kosmetiikkahörhöjä, tämä on koostumukseltaan hyvää silikonittomuutensa takia.


Tällä hetkellä käytän vain tuota Avonin suihkusaippuaa, se tuoksuu taivaalliselta (onneksi sitä on vielä toinen pullo jemmassa)! Kestosuosikki Palmolive tulee hyvänä kakkosena. Tummanpunainen, Sensual, on Palmoliveista se parhaimman tuoksuinen.

Viimeisiään vetelevä Palmoliven suihkusaippua. Tämän pitäisi olla rauhoittava tai jotain... Tuoksu jees, koostumus hyvä. Peruskamaa. Viimeisenä tuotteena Acon apteekista saatava vartalokuorinta. Rakastan tämän tuotteen pieniä rakeita ja pehmeää koostumusta, jättää ihon tosi pehmeäksi ja kuorii hyvin. :)


Huiiih, mysteryman (se, josta kerroin pari postausta sitten) tulee käymään! Apua, nyt jännittää!


11.4.2010

Tulvii Pohjanmaa part 2

Saanen esitellä: Kyrönjoki 11.04.2010, Ilmajoki.







100 knoppitietoa HooCeestä

Innostun itse aina näistä pienistä totuuspostauksista, joita bloggaajat julkaisee. En välitä, vaikka tämä "100 asiaa minusta" -juttu on kiertänyt jo ympäri blogosfääriä tai vaikka joulukuussa kirjoitin itsestäni pienemmän faktajutun... Innostuin tästä ja nyt toteutan sen. :) Toivottavasti osa tulee lukijoille yllätyksenä ja edes joku kohta saisi aikaan reaktion, ettei olisi minusta uskonut sen perusteella, mitä olen ennemmin itsestäni kertonut.


001. Minulla on kolme etunimeä ja kaksiosainen sukunimi.
002. Olen sukunimikaima vain 12 ihmisen kanssa, eikä saman nimisiä ole ollutkaan kuin 32 jos lasketaan mukaan myös entiset nimet ja kuolleet.
003. Minulla on kaksi siskoa, jotka ovat minua 10 ja 12 vuotta vanhemmat.
004. Olen syntynyt Yhdysvaltain itsenäisyyspäivänä.
005. Korvissani on 7 korvakorua.
006. Alaselässäni on tassutatuointi ja molemmissa jalkapöydissäni suomileijonatribaalit tatuoituna.
007. Koirani rekisterinimi on sama kuin Zorron siviilinimi. ;)
008. En tiedä, miltä tuntuu päänsärky.
009. Olen reservin alikersantti, aselajina viesti.
010. Sanoin neljännellä luokalla tosissani, että menen armeijaan.
011. Olen muuttanut elämäni aikana 13 kertaa (miten niin levottomat vanhemmat/äiti).
012. Vanhempani erosivat kun olin 4-vuotias.
013. Isäni kuoli vuonna 2000, tapasin hänet viimeisen kerran vuonna 1994 (8-vuotiaana).
014. Käytän piilareita hela tiden (onneksi on olemassa yötäpäiväälinssit).
015. Vihaan suihkussa käymistä!
016. Pituutta minulta löytyy 165cm.
017. En ole koskaan maistanut tupakkaa.
018. Haluaisin ajaa ammatikseni täysperävaunullista rekkaa. Ja jos tämä on minusta kiinni, joku kaunis päivä haaveeni toteutuu.
019. En juo kahvia lainkaan. Teetä kohteliaisuussyistä jos pitää valita kahvin tilalle jokin ja kaakaotakin äärimmäisen harvoin. En pidä lämpimistä juomista.
020. En oo koskaan ajanu mopolla tai skootterilla.
021. En osaa pasianssia lukuunottamatta ainuttakaan korttipeliä. Noloa, kaikkihan osaa lätkiä korttia! :/
022. Pisin seurustelusuhteeni on kestänyt 7kk. Miten niin vaikea ihminen? :D
023. Olen pitänyt molempien siskojeni kanssa väh. vuoden mykkäkoulun, eri aikoihin.
024. Järsin kynsiä 9-vuotiaaksi saakka. Sisko lakkas mun kynnet valkoisiksi ja kynsien järsiminen loppui siihen paikkaan.
025. Olen todella, todella kilpailuhenkinen. Jos en saa kisata kenenkään kanssa, kehitän jonkun skaban itseäni vastaan. :D
026. Olen nopea lukemaan.
027. Jos olen yksin autossa, laulan ihan aina ja ihan täysiä. Huonosta lauluäänestä huolimatta.
028. Äitini on sankarini!
029. Olen täydestä sydämestäni eteläpohojalaanen.
030. Rakastan metsiä.
031. Lempiväri on ollut ihan kakarasta saakka vihreä.
032. Sairastin armeijan alokasaikana ruusun, se iski morttileirillä polveen. Not nice. :(
033. Saan mustelmia tosi helposti.
034. En aio mennä koskaan naimisiin...
035. ...ja minulla tuskin tulee koskaan olemaan lapsia...
036. ...koiria sitten senkin edestä.
037. En sulje koskaan verhoja - en edes yöksi.
038. Olen kovaääninen, härski ja räävitön suustani sekä omaan huonon huumorintajun. Ja olen ylpeä näistä kaikista seikoista. :)
039. En osaa enää luistella tavallisilla hokkareilla. Luistelen aina maalivahdin luistimilla.
040. Lähtisin sotaan jos sellainen syttyisi.
041. Odotan kertauskutsua, haluaisin niin päästä ryynäämään!
042. Muistan helposti puhelinnumerot ulkoa.
043. Isäni on ollut 80-luvulla Irakissa töissä yli vuoden.
044. Armeijajutuista voisin puhua loputtomiin.
045. Olen laiska siivoamaan. En kehtaa edes sanoa, mikä on ollut yksin (Rapsun kanssa) asuessani pisin väli imuroimatta, pesemättä lattioita tai vaihtamatta lakanoita
046. Koirien lisäksi rakastan lehmiä, oravia ja siilejä.
047. Viime kesänä synttärilahjaksi saamani suomileijonakaulakoru on ollut kaulassani siitä lähtien. Olen ottanut sen pois vain viihteelle lähtiessäni kun olen laittanut toisen kaulakorun.
048. En juo koskaan olutta.
049. Rekordeligin mansikka-lime -siideri on parasta ikinä.
050. Puhun unissani. Ja narskutan hampaita.
051. Juon maitoa 2-3 litraa päivässä.
052. Tällä hetkellä käytössäni on Minna Parikan Maxine -laukku.
053. Olin ala-asteella voittamaton kukkulan herrassa. Voitin jopa pojat. :)
054. Kannatan Perussuomalaisia (en tosin seuraa mitenkään aktiivisesti politiikkaa).
055. Minulla on ollut takapuoleen asti ylettyvät hiukset 8-luokalle saakka.
056. Karkkikestosuosikkejani on Salmixit.
057. Flunssassa kurkkua kutittaessa harjaan nielua hammasharjalla ilman, että saan koskaan oksennusrefleksiä.
058. Minulla on kerran mennyt muisti ryyppäämisen jälkeen.
059. En ole koskaan murtanut ainuttakaan luistani (olisiko maidonjuonnilla osuutta asiaan?).
060. Uskon yliluonnollisiin juttuihin. Tai pikemminkin siihen, että kaikkea ei voi mitenkään selittää tieteellä.
061. Menen mieluummin yksin kuin seurassa shoppailemaan.
062. En usko jumalaan. Kirkkoon kuulun vain siksi, että olen kummi ja haluan tulla haudatuksi isolle hautausmaalle enkä millekään "joutomaalle".
063. Äitini on sanonut aina, että minä olen erilainen nuori. :)
064. Olen yläasteella väitellyt koululääkärin kanssa siitä, onko sukunimeni isäni nimi vai yhdistelmä isän sekä äidin sukunimistä. Lääkärille ei mennyt jakeluun, että sukunimi on kaksiosainen ja että se on kokonaisuudessaan sama kuin isälläni. Daiju! :D
065. En pahemmin piittaa kissoista.
066. Nukun nykyään Kelju K. Kojootin kanssa.
067. Olen yllytyshullu selvinpäin ja varsinainen sekopää kännissä.
068. Teininä suoritimme kaverin kanssa naku-uintikierroksia. Pyöräiltiin yöaikaan (kännissä) Seinäjoella jollekin uimarannalle ja käytiin nakuina polskimassa. :D
069. Inhoan mottoja, mutta minulla on silti sellainen: "Miksi keksiä oma motto, kun voi lainata muiden omia".
070. Jos juon mukista, pelkään mukin pohjasta heijastuvaa omakuvaa.
071. Sorsin Soneraa, suosin Elisaa.
072. Suosikki SM-liigajoukkueeni on Oulun Kärpät.
073. Kengänkokoni on 39.
074. Haluan kaiken tapahtuvan ja onnistuvan NYTHETITÄLLÄSEKUNNILLA.
075. Kärsin aftoista. Yökötysinhotukset. :(
076. Lempilimsa on Pepsi Max.
077. Näprään hiuksiani huomaamattani koko ajan: autoa ajaessa, miettiessä, kirjoittaessa, lukiessa jne.
078. Olen sikeäunisin tietämäni ihminen.
079. Ihaa on lempparini Nalle Puhissa.
080. Mikki Hiiri on ihan syvältä, muka kaiken tietävä ja kaiken osaava paskantärkeä sarjakuvahahmo.
081. En pysty kuuntelemaan Aerosmithin I Don't Want To Miss a Thing -biisiä itkemättä.
082. En voi katsoa Idolsin tai XFactorin ekoja jaksoja, kun en kestä myötähäpeän tunnetta huonosti laulavien ihmisten puolesta.
083. Pelkään aina, että nolaan itseni.
084. Lempi laukkumerkki taitaa tällä hetkellä olla Betsey Johnson.
085. Kiroilen todella paljon.
086. Olen kiinnostunut kaikista vanhan kansan viisauksista.
087. Jos pitäisi yhtäkkiä nimetä yksi mies, joka saa jalat veteliksi, sanoisin Jere Karalahti.
088. Juon minimaalisen vähän vettä. Jos ruoan mukana olevaa vettä ei lasketa, juon vodaa ehkä vain pari desiä viikossa.
089. En osaa käyttää vyötä/vöitä. Ahdistava kapistus.
090. Rakastan hattaraa.
091. Nautin uimisesta ja sukeltamisesta.
092. Luen parhaillaan Herbjorg Wassmon "Lasi maitoa, kiitos" -kirjaa.
093. Kaktus on lempikukkani.
094. Haluaisin opiskella taas venäjän kieltä.
095. Olen kokeillut Kreikassa snorklausta ja laitesukellusta.
096. En käytä pyöräillessä kypärää.
097. Jos omistan joskus puisen omakotitalon, aion maalata sen jollain erikoisemmalla värillä.. Limenvihreä tai possunpunainen on vahvoilla tällä hetkellä. :D
098. Isäni oli alkoholisti.
099. Muumeista Nipsu on lemppari.
100. Olen oikeasti iloinen, ettei tarvitse edes harkita Provinssilipun ostamista (sosiaalinen paine: kaikki kaverit ovat menossa). Menen paljon mieluummin Mallorcalle. :D




10.4.2010

Baggirl

Oon unohtanut esitellä teille yhden ostoksen eBaysta. Hain tämän postista jo reilu viikko sitten, mutta se on majaillut siitä lähtien autossani, enkä ole saanut aikaiseksi roudata kaunokaista kameran linssin eteen ennen kuin tänään. :)

Merkki: Guess
Malli: Silverlake

Aika överi malliltaan, jos niin voi sanoa, mutta sopiipahan mulle siis kuin nenä päähän. :)


Tadaa! Erikoinen, eikös vain...?

Kaksi olkahihnaa, jotka saa kätevästi irrotettua. En tosin aio irroittaa kumpaakaan, näyttää hienolta noinkin.

Laukku takaa. Myyjällä ei ollut kuvaa laukun takaosasta, joten kuvittelin sen olevan harmaapainotteinen, kuten etupuolikin... Oranssi ei ole mikään lempivärini, mutta tämä on onneksi takapuoli, ja loppujen lopuksi oranssi on sävyltään aika hyvä...




Tässä vielä kuva pitkästä olkahihnasta. Menee siis heittämällä olan yli ja tykkään tässä laukussa siitä, että pidempi olkahihna ei ole säädettävä.


Etuosaa ja hihnoja vielä.


Aika rumankaunis, vai kuinka? Ei sovi ihan jokaiselle olkapäälle... Toivottavasti itsellä on kanttia kantaa tätä. :D
Tällä viikolla muuten varmistui yksi isompi hankinta... Laukkuihin liittyen sekin siis. Palailen siihen, jahka saan sen käsiini, tulee siis postin kautta. :)






Tulvii Pohjanmaa

Ihan alkuun huomio kaikki seinäjokiset! Meiltä löytyi tällaisia lappuja töistä, joku tuonut. En siis tiedä tarkemmin, onko koira jo löytynyt tai kenen tämä koira on mutta pitäkäähän silti silmät auki, kyllä vapaana ja yksin liikkuva koira kiinnittää yleensä huomion. Toivottavasti löytyy tai vielä parempi olisi totta kai, että olisi jo löytynyt.



Sitten muihin juttuihin, alkuun pari elintarvikehankintaa. :D Elintarvikevitsi lähti eräältä foorumilta, jossa yhteen topiciin sai listata omia ostoksiaan. Siellä käytiin sitten vääntöä siitä, kuinka hygieniatuotteiden ostamista ei lasketa shoppailuksi, ne kun ovat välttämättömyyksiä; kuin elintarvikkeita. Minä ostin nyt uuden dödön ja päätin kokeilla Garnierin uutuutta. Ihan jees höttöä, tuoksu on alkuun aika erikoinen mutta siihenkin tottuu. Lakka on itselle uusi tuttavuus, vaikuttaa ihan peruskauralta.

The Body Shopin rakkaustuote, kookosvoi, piti hakea isona purnukkana kun kokeilupurkki tyhjeni kuin itsestään. Oikeasti, miten jokin juttu voi tuoksua noin ihanalta?! Voisin läträtä tuon kanssa koko ajan. Ja vielä kun tuo on oikeasti toimii, kosteuttaa tehokkaasti ja imeytyy nopeasti eikä jätä mitään rasvakalvoa iholle. Eettinen ja toimiva tuote, pointsit kotiin The Body Shopille.


Pirates of the Caribbean -trilogian sain vihdoin päätökseen, kun ostin kyseisen saagan viimeisen DVD:n, Maailman Laidalla. Katselin tämän tänään valvomispöhnässä. Nukuin töiden jälkeen pari tuntia, heräsin klo 11.00 ja valvoin iltakuuteen saakka, kunnes otin kolmen tunnin tirsat ennen töihin tuloa. Siinä välissä katselin sitten tämän. Oli vähän sekavan oloinen aluksi, mutta tykkäsin kyllä muuten. HooCee taas vähän jälkijunassa muista innostuu merirosvoista. Kysymys kuuluukin, kummat on kuumempia: merirosvot vai vampyyrit (viitaten True Blood ja Twilight -hehkutukseen ennemmin)? Paha, paha... En osaa ainakaan ihan heti vastata.. :)



Aamulla töihin ajaessani soitin äidilleni, että lähteekö hän mun kanssa tulvientutkimiskierrokselle. Lähtihän se. :) Kuvat on laadultaan surkeita kun räpsin niitä liikkuvasta autosta, keli oli sateinen ja ilma harmaa. Mutta saahan noista kuitenkin jotain selvää. Nyt on tulvia Etelä-Suomessakin, mutta me saamme täällä lakeuksilla kärsiä niistä lähes joka vuosi. Harvassa on ne vuodet, kun ei pelloille nousisi vesi.

Vasemmalla siis peltoa.. Eiku siis... Järvi... :)


Tien oikealla puolella vesi oli jo todella lähellä tietä. Viikonloppuna saattaa nousta jo tiellekin... Tuossakin siis pelto veden alla.



Sitten tehtiin bongaus Kurikkaan päin mentäessä. Kolme joutsenta oli tien toisella puolella ja kaksi toisella puolella. Varsinainen mutakylpy, kun tuossakin siis pitäISI olla pelto.


On ne kauniita lintuja. Harmi, kun olivat vain sen verran kaukana, ettei saanut pokkarilla otettua kunnon kuvia.
Pitäisi vissiin jatkaa taas töiden tekoa.. :) Odotan vaan jo aamua, että pääsee nukkumaan.