30.3.2010

Light my street with neon lights

Bongasin Iltasanomien sivuilta vekkulit kengät.




Suunnittelijana Jimmy Choo. Ei ehkä tyypillisimmät JC:n kengät. Hintakin totta kai kiinnostaa; kengät laihduttavat ostajan lompakkoa 1900 euron verran.

Kenkien salaisuus piilee niissä olevissa valoissa, jotka voi katkaisijan avulla laittaa päälle tai pois. Patteri tosin kestää vain noin 100 käyttötuntia ja sitä ei voi vaihtaa. Mutta onhan noi sen verran näyttävät popot, ettei kaappiin jäisi, vaikkei valoa enää heruisikaan. :P

Loppuun vielä lainaus IS:n sivuilta: "Jimmy Choon kanssa kenkämerkin perustanut yhtiön toimitusjohtaja Tamara Mellon kertoo, että innoitus kenkiin syntyi brittiläisen 1990-luvun kohutaiteilijakaksikon Sue Websterin ja Tim Noblen taiteesta."

Hienot ovat, kelpuuttaisin kyllä itselleni. Tosin mä kuolaan tuon "testihenkilön" neonväristä laukkuakin... Harmi, kun sen suunnittelijaa ei mainita. :)

29.3.2010

Ihminen on heikko, kun vastassa on vampyyri



"Ensin mä olin et ei vittu, mut sit mä olinkin et ei saatana." -lausahdus kuvaa seuraavaa aihetta aika hyvin. Vuokrasin viime viikolla Makuunista Twilight -saagan toisen leffan, New Moonin. Olihan se... melko... mielenkiintoinen. Jotenkin hyvä, mutta silti aika huono. Valitettavasti. Leffa oli jokseenkin sekava ja todella aneemisen oloinen. Siitäkin huolimatta, että itkin melkein koko kahden tunnin ajan niin, että sain vain kiitellä sitä, että olin yksin kotona eikä kukaan nähnyt tai kuullut parkumistani. :D Oon kyllä muutenkin säälittävän herkkä itkemään leffojen parissa. On olemassa tietyt leffat, joita ei voi katsoa muuten kuin yksin, koska itken aivan hysteeristä itkua. Kotia Kohti on kaikkein pahin, siinä aloitan itkemisen jo puolen tunnin jälkeen ja lopussa ulvon niin, ettei mitään rajaa. Karhu on toinen. Noloa...

No, joka tapauksessa, en ole ennemmin ymmärtänyt Team Edward tai Team Jacob -hypetystä, mutta nyt kyllä ymmärrän. Leffan jälkeen olin selkeästi Team Jacobin kannalla, mutta nyt hetken asiaa tuumattuani en olekaan niin varma asiasta. Isot on murheet meikäläisellä. :) Mutta oikeasti, en enää koskaan olisi miesasioiden suhteen onneton, jos saisin Taylor Lautnerin hyppysiini, tai vaikka pulloon, josta häntä saisi ihailla joka päivä. :) Se oli namu pitkähiuksisena, mutta meinasin pyörtyä kun se näkyi leffassa ekan kerran ilman paitaa, lyhyillä hiuksilla. Voi jukra. Mutta toisaalta, onhan vampyyri aina vampyyri.. Vampyyrin ja ihmissuden vastakkain asettelu ei ole helppo, enkä tällä hetkellä tiedä, kumpi onkaan "hotimpi". :D




Keksin muuten, miksi kannattaa olla aina jälkijunassa asialla, kuten itse yleensä olen. Kaikki sarjat sun muut on aina julkaistu kokonaisuudessaan siinä vaiheessa, kun minä niistä innostun, joten jos haluan nähdä kaiken mitä asiasta on julkaistu, ei tarvitse odotella mitään. Sen kun menee kauppaan/kirjastoon/kaverille ja ostaa tai lainaa. Kuten Sinkkuelämää -sarja tällä hetkellä. Olen innostunut siitä juuri vastikään, kun kaikkien muiden kiinnostus on jo laskusuunnassa. Miten kätevää että koko sarja on jo julkaistu DVD:lle (ja levyjä myydään jo alessakin), ei tarvitse kärvistellä viikkoa, että näkee seuraavan jakson. Tai Pirates of the Caribbean, niihin olen nyt myös hullaantunut. Ah, ne onkin jo kaikki leffat levyinä, ei muuta ku alelaarin kollaamisen jälkeen kassan kautta kotiin. Tämän vuoksi mulle ei nyt yhtään sovi tämä Twilight -juttu, koska olisin New Moonin jälkeen halunnut katsoa jo seuraavankin leffan, mutta se ei onnistu, kun sitä ei ole vielä leffateattereissakaan. Argh! Ei yhtään mun juttuni! Kuka hitto jaksaa odottaa jonnekin kesäkuun loppuun seuraavaa leffaa... En minä ainakaan..

Kuva täältä



Twilight -innostusta hillitäkseni olen koukuttunut toiseen vampyyrijuttuun, nimittäin True Bloodiin.
Kuva täältä


Sookieta (sarjan yksi päähenkilö) tekis rehellisesti sanottuna mieli vetää päin näköä ja pyyhkiä se muka-viaton virne naamalta, mutta jos sen ei anna liiaksi häiritä, pidän sarjasta paljon. True Blood edustaa ronskimpaa linjaa vampyyritarinoissa ja on Suomessa K15 -merkitty. Tästä on ensimmäinen kausi julkaistu DVD:llä ja pohdin kuumeisesti, pitäisikö se ostaa... Vai jaksanko kiltisti odottaa aina viikon seuraavaa jaksoa. Ja onhan aina kolmaskin vaihtoehto, josta ei puhuta. ;)


Iskeekö muihin vampyyrijutut, tai muut taruolentotarinat? Itseä tämä aihe jostain syystä vetää puoleensa kuin hunaja mehiläistä. Olen aina pitänyt vampyyritarinoista, Buffy Vampyyrintappaja on yksi parhaita sarjoja koskaan, ja siihen rinnalle tullut Angel samoin. David Boreanazista en edes kirjoita mitään, koska pilaan vain tietokoneeni kuolalla. Okei, yhden kuvan laitan ja totean, että tämän herran rinnalla jopa Taylor Lautner jää toiseksi. Graah, kuolaan!

Kuva täältä

26.3.2010

Perstai

Taas se viikko vain katosi jonnekin. Mulla tosin vasta alkaa tämä viikko, tänään alkaa taas kolmen yövuoron putki. Sitten ei töitä olekaan taas 1,5 viikkoon, joten ens viikko taitaa mennä taas ihan kuin sumussa.

Mulla oli tiistaina esimies-alainen -keskustelu ja kävi ilmi, että parin vuoden päästä kun meidän talon (siis työpaikan) laajennus ja remppa valmistuu, niin mulle vois olla töitä ihan kokoaikaisena... Siihen on toki vielä kaksi vuotta, mutta olisihan se hienoa saada vakipaikka tykkäämältään alalta ennen kuin täyttää 30. Mutta siihen on vielä aikaa, enkä hehkuta asiaa tätä postausta enempää, kun kaikkea voi sattua ja tapahtua tässä välissä. Kutkuttaa silti ajatus, että sitten voisi kenties jopa ostaa oman asunnon; joko Seinäjoelta, Ilmajoelta tai miksei täältä omalta kotipaikkakunnaltakin. Seinäjoelta voisi saada kivan rivarinpätkän, mutta sitten naapurikunnista samalla rahalla pienen omakotitalonkin. Seinäjoella on ne tietyt asuinalueet, joissa voisin kuvitella asuvani, ja ne on niitä vanhempia alueita, joilta sitten taas harvemmin tulee hinta-laatusuhteeltaan hyviä kämppiä myyntiin. Täällä olisi sitten taas äitini lähellä ja Etelä-Suomeen puoli tuntia lyhyempi ajomatka. Omakotitalo olisi niin hieno juttu, koirienkin kannalta! Toki asunnon ostossa tulee vastaan se fakta, että minä ostan sitä asuntoa yksin, joten tarkkaan täytyy silloin miettiä vaihtoehdot ja erilaiset kulut. Huoh, saanhan vielä hetken haaveilla? :)

Eilen olin tosiaan Seinäjoella Duuni -nimisessä baarissa katsomassa Jaakko Saariluoman ja Marko Kämäräisen tähdittämää stand up nightia. Yksin menin, kun en ketään saanut mukaani ja olihan muuten outo tunne olla baarissa yksin... Historiallinen talvi; joitakin kuukausia sitten olin ekaa kertaa selvinpäin baarissa niin, etten ollut koko aikaa vaivautunut tai nyreissäni. Nautin silloin täysin siemauksin koko illasta ja tanssin niin, etten ole vähään aikaan samalla tavalla bootya sheikannut. :D Ja nyt olin ekaa kertaa elämässäni yksin baarissa ja naureskelin hyville jutuille. 15.4. olisi samassa paikassa Pekka Jalavan sooloilta ja 27.5. on pakko (siis ihan pakko) mennä katsomaan Sami Hedbergiä ja Niko Kivelää. Kivelä on suomalaisista stand up koomikoista ehdoton lempparini eikä Hedberg ole paljoa jäljessä.

Eilen oli mukana/päällä kolme uutta juttua, jotka esittelen nyt.


H&M:n musta clutch on eBaysta. Bongasin tämän ekan kerran yhden jenkkinaisen YouTube -videosta ja tykästyin tuohon koristeelliseen vetoketjuun. On sopivan kokoinen: mahtuu hyvin täysikokoinen lompakko, kamera koteloineen, kännykkä ja huulikiilto ja olisi ollut varaa laittaa vielä puoli omaisuutta laukkuun sisälle.
Tässä siis vielä kaunis vetoketjun vedin.


Hahaa, tämä tuli eilen postissa! Uudenlainen lompakko on ollut hakusessa jo hetken ja koska edellinen oli hiukan erikoisempi (Sanrion Hello Kitty) ja kiinnitti ihmisten huomion, en halunnut tyytyä yhtään vähempään. Päinvastoin, tämä se vasta kerääkin katseita!
Takapuoli.
Ja sisäpuolelta. Saranamallinen, klipsukiinnityksellä. I'm in love! Se huono puoli tässä tosin on, että yritin saada Rapsun kuvaa mahtumaan tuohon ikkunalliseen ajokorttilokeroon, niin se ei mahtunut... Edellisessä lompakossa oli kaksi "ikkunaa", joten toiseen sai ajokortin ja toiseen Rapsun kuvan. Mutta Rapsun kuva on tällä hetkellä setelipuolella, täytyy sieltä aina ihailla mamman murukultaa. :)

Sitten, Mintun toivomuksesta, esittelen sen ostamani kevättakin.
Tuosta saa väristä aika hyvän käsityksen. Takissa ei ole huppua, vaan tuollainen muhkea puhvimainen kaulus. Ihana, olo on kuin Prinsessa Ruususen Pahattarella (korkea kaulus, you know?). :D
Etupuolelta kuvaa. Napilliset, hyvät ja syvät taskut. Rintojen kohdalla on myös taskut, niihin ei ole kyllä aikeissa koskaan mitään laittaa. ;D
Takapuolella on tuollainen kiristysjuttu. Toimittaa myös koristeen virkaa. Näkyy samalla hiukan kaulusta takapuolelta.

Olkapäissä on niin etu -kuin takapuolella tuollaiset... ööh, miksikä noita nyt sanotaan... kiristysjutut... Hyvä, HooCee, ei susta ainakaan ompelijaa tule, kun et tiedä mitään termejäkään. :D Kaiken kaikkiaan tykkään takista aivan älyttömästi, ja oli se kyllä hintansa väärtti, vaikka vähän meinasi aluksi kirpaista.

24.3.2010

Kevät on koittanut!

Olen uskollisesti tähän päivään saakka ulkoiluttanut kahta toppatakkiani, mutta tänään siihen tuli stoppi. Eilen kaupungilla käydessäni suorastaan hävetti, kun kaikilla muilla tuntui olevan pikkupikkubik... palttoo päällä ja minä tallustan karvareunushupullisessa talvitakissa ympäri kylää naama punaisena, yltä päältä hikisenä. Yleensä olen niitä, jotka viskaavat talvivaatteilla vesilintua joko tammikuussa tai heinäkuussa, välimuotoa ei ole. En osaa yhtään suhteuttaa kevään ilmoja pukeutumiseen. Joko vähennän vaatetusta liian aikaisin ja poden flunssaa koko kevään ja poskiontelotulehdusta koko vuoden (krooninen vaiva, nääs), tai sitten sitkutan urheana (tai vastaavasti tyhmänä) paksuilla vaatteilla naurettavan pitkälle flunssan ja sinuiitin pelossa.

Kevättakin hankinta oli siis edessä, sopivaa sellaista kun ei valmiiksi kaapista löytynyt... H&M:llä oli yksi kiva, mutta siitä olisi pitänyt olla kokeilemaani kokoa yksi suurempi eikä harmaana tietenkään ollut oikeaa kokoa jäljellä. KappAhlista sitten viimein löytyi itselle istuva, väriltään silmää miellyttävä ja kaikin puolin maan mainio takki. Jätin sen kuitenkin vielä kauppaan, jos sattuu jostain löytymään vielä parempi. Ei löytynyt, joten tänään kävin sitten ostamassa sen. Päätin tänään kaupungille lähtiessä, että talvitakkia en päälleni enää laita, mutta onneksi oli niin lämmin ja kaunis ilma, että tarkenin hupparilla. Miettikääs, pakko olla kevät, kun huppari riittää takkina, eikä tule kylmä! Ah, ihanuutta! :D Niin ja eilen muuten pääsi ekaa kertaa Minna Parikan Maxine ulkoilemaan. Ja tänään heti perästä toisen kerran... Ai että sitä tunsi itsensä fiiniksi naiseksi, kun käsivarrella keikkui niin kaunis laukku. :)


Kevättakkia metsästäessä tuli käytyä yhdessä jos toisessakin kaupassa niin eilen kuin tänään. Aika pienin ostoksin pääsin pois, ja hyvä niin, koska takki oli kuitenkin arvokkaampi, mitä kevättakkiin olisin halunnut satsata.



H&M -sälää. Denim Dreams -kynsilakka. Näyttää hyvältä kynsissä, peittää melko hyvin jo ekalla kerroksella, mutta tuollaisella mohlokorkilla on todella vaikea lakata kynsiä, korkki on liian iso. Raspberry Cupcaken ostin sen söpön ulkonäön vuoksi ja siksi, että se on vadelmaa... Olenhan kertonut olevani hulluna kaikkeen, mikä sisältää vadelmia? Marjat pelkiltään, karkit, jogurtit, jäätelö, hillo, rasvat, kuorinnat, naamiot... Name it and I will love it! Oikean puolimmaisen ostin jo ennemmin, mutta en ole tainnut sitä ennemmin täällä esitellä: U Must Have This -lakka, väriltään tuollainen vihreään taittava turkoosi. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki lähtee henkkamaukalle näistä lakoista, toinen toistaan ihanampia värejä! Ruskeaa lakkapulloa hiplailin myös, täytynee sekin ostaa kokeeksi joku päivä.

Maybellinen puuterin ostin eilen, on sama kuin mikä mulla on nyt käytössä. Meinasin, että vaihdan kokeeksi johonkin toiseen, mutta ei hitto, en mä jaksa takuta testereiden kimpussa ja arpoa oikeaa sävyä. En ainakaan eilen, kun se talvitakki päällä olin Anttilan kosmetiikkaosastolla lamppujen paahteessa... x/ Olisin kuitenkin ostanut väärän sävyisen.

Tänään kävin The Body Shopissa ekaa kertaa piiiiiiiitkään aikaan. Varmaan joku kaks, kolme vuotta sitten käynyt viimeksi. Vaniljahajuvettä menin ostamaan ja sellaisen löysinkin - onneksi. Tuoksu on yksi parhaista koskaan! Ostin ekan pullon joskus täysi-ikäisyyden korvilla... Sopivan pehmeä, ja voisin sanoa jopa viettelevä, tuoksu. Muistan, kuinka aikoinaan istuttiin (minä ja muutama kaverini) Palaveri -nimisen baarin terassilla ja siihen tuli silloinen Palaverin ravintolapäällikkö (miespuolinen) meidän seuraan istumaan. Juteltiin kaikesta maan ja taivaan väliltä ja minä keskityin sitten kirjoittamaan listaa, mitä pitää seuraavaksi hankkia kun saan rahaa. En kuullut tai kuunnellut muiden puheita enää lainkaan. En myöskään itse puhunut kenellekään, mitä kirjoitin, eikä kukaan myöskään nähnyt listaani kun kirjoitin sitä kännykkääni. Viimeisenä kirjoitin: "Body Shopin vanilja -tuoksu". Kuinka ollakaan, minun sitä listaa kirjoittaessani muiden puheenaihe oli kääntynyt erilaisiin tuoksuihin ja juuri kun painoin tallenna -nappia, sanoi tämä ravintolapäällikkö, että on olemassa yksi sellainen tuoksu, joka saa hänet ja monen muun miehen aivan villiksi ja se on Body Shopin vanilja. Minä tuijotin monttu auki häntä ja kerroin mitä juuri kirjoitin ostoslistaani. Saatiin hyvät naurut, kun ravintolapäällikkö kielsi tulemasta Palaveriin "kyseisen hajuveden vaikutuksen alaisena" tai ei töiden teko enää onnistuisi.

Ostin Body Shopista myös tuollaisen matkakokoisen vartalovoin. En raaskinut ostaa isoa kokoa, kun en tiedä, tykkäänkö näistä lainkaan... En ole ennemmin kokeillut. Vadelmaista ei ollut vartalovoina, sen olisin muuten ottanut. Jonkun muistin ostaneen tätä kookosta ja kehuneen sitä. En tykkää muuten ollenkaan kookoksesta (Bounty on/oli jotain aivan hirvittävää), mutta tätä haistaessani ihastuin ja nyt kun lätkin voita iholleni, rakastuin. Tuoksu on iiiiiiihana, ja koostumus helposti levitettävä ja nopeasti imeytyvä. Tämän kun saan käytettyä, niin täytyy ostaa iso purkki seuraavaksi. ;)

Nyt ajattelin katsoa jonkun leffan DVD:ltä ja ruveta sitten nukkumaan. Käytin Rapsunkin harvinaisen aikaisin ulkona ja pesin meikit pois, että saan hautautua omaan sänkyyn peiton alle ja nukahtaa hyvillä mielin kesken leffan jos nukuttaa.

Huomenna olisi ohjelmassa:

22.3.2010

"Äiti, saanks mä viikkorahan vähän etukäteen?!"

Selailin viime yönä tylsyydenpuuskassani netin erilaisia laukkusivustoja, tällä kertaa katselin designerlaukkuja.. Saatan uppoutua netissä laukkujen maailmaan erilaisilla sivustoilla pitkäksikin aikaa vailla minkäänlaista tarkoitusta edes ostaa mitään. Laukkuja on kiva katsoa, pohtia niiden käyttäytymistä omalla olkapäällä tai käsivarrella ja miettiä, miltä laukku näyttäisi kun se sisältäisi omat roinani. Kaiken kaikkiaan laukkujen katseleminen rauhoittaa minua, ehkä siksi että syvennyn niiden maailmaan niin totaalisesti ja sitä kautta tyhjennän mieleni kaikesta muusta ainakin pieneksi hetkeksi. :) Mikä on sinun keinosi sulkea maailma ulkopuolelle, jos asian voi niin ilmaista?

Joka tapauksessa, menin katsomaan Net-A-Porterin valikoimaa ja katseeni kiinnittyi yhden tietyn veskan kohtaan niin kuin naula arkkuun.

Merkki: Bottega Veneta
Malli: Cocolave crocodile tote

Täydellinen! Upea ilmestys, herkullinen väri, perfecto malli ja kokokin on juuri eikä melkein. Rakastuin. :)








Niin ja se hinta? 16,500 €. Meinasin kirjaimellisesti tukehtua omaan kuolaani, kun tavasin viisinumeroista summaa. :D

21.3.2010

MSCHIC -tilaus

Sain tällä viikolla, vihdoin ja viimein, Postilta lapun, että MSCHIC -tilaukseni on tullut perille. Kyllähän kesti! :< Ainakin tilaus oli pakattu hyvin suloisesti; pussi pitkillä naruilla ja kauniisti sidotulla rusetilla lievensi pahennusta ja kutkutti uteliaisuuden siihen, mitä sieltä löytyykään.
Tuotteisiin olen tyytyväinen. Enemmänkin, kuin tyytyväinen! Skunkbrush vaikuttaa laadukkaalta, ainakin näin "sivellinkokemattoman" hyppysissä, ja molemmat luomivärit ovat hyvän sävyiset ja kestävät luomilla pitkään. Molempia olen siis jo kokeillut. Seepraa laittaessa musta ja valkoinen sekoittuu, of course, ja mitä väriä siitä tulee? Aivan oikein, harmaata. Tummaa, juuri oikean väristä harmaata. Ei mitään pliisua, muttei liian tummaakaan (mustanpuhuvaa tarkoitan).

Eyes Creamiin (sävy Icy Latte Sherbert) sitten jo rakastuinkin ihan kybällä! Väriä on hankala kuvailla, muuten kuin että se näyttää luomilla pirun hyvältä. Sävy on sopivan neutraali arkimeikkiin, mutta kuitenkin pienen kimalluksen ansiosta sopii käytettynä juhlavampaankin meikkiin. Ja kyllä kuule kestää! Mulla pitää luomivärin olla aika tykkyä, että se kestää tasaisena, eikä leviä tai mene luomella "poimuille", mutta tämän kanssa ei ole mitään ongelmia.

Gift -huulipuna sitten olikin iso pettymys. Olihan se ilmainen, mutta harmittaa silti, että sävy on totaalisen väärä minulle. Nyt mietin, että kehtaako tätä laittaa arvontapalkinnoksi, kun olen tätä kerran käyttänyt... Siveltimellä toki, mutta silti, tuote on käytetty minun silmissäni. :/ Itse en tätä tule käyttämään, se on satavarmaa.


20.3.2010

Lukuhetki - P niin kuin prostituutio


Soitin alkuviikosta siskolleni, saisinko lainata häneltä yhtä kirjaa, jonka hän ennemmin mainitsi lukemisen arvoiseksi. Halusin yövuoroon jotain vaihtelua ainaisen netissä surffaamisen tilalle. Ja tietokone kun on tiskin näkyvimmällä paikalla, niin viikonloppuisin känniset (mies)asiakkaat liimautuvat tuohon notkumaan ja heittämään "hyvää läppää" (in your dreams, guys!). Sanooko kirja nimeltä Punainen mekko kenellekään mitään?

Kuva: täältä


Kävin tänään hakemassa kirjan siskoni luota, ja kyseessä siis kuvassa näkyvä Elina Tiilikan esikoisteos nimeltään Punainen mekko. Kirja kertoo prostituoidun tytön elämästä. Se, mikä kirjasta tekee entistä mielenkiintoisemman, on se tosiseikka, että 23-vuotias kirjailija pohjaa tarinan omiin kokemuksiinsa. Tiilikka on ennemmin toiminut prostituoituna pienessä pohjalaisessa kunnassa.

Ja totta tosiaan, ahmin kirjan tässä töiden lomassa alle viidessä tunnissa. Ja ensinnäkin nautin, kun sain tehdä jotain muuta kuin katsoa ainaisia samoja nettisivuja (ja olla piilossa kännisiltä) ja toisekseen kirja on ihanan helppolukuinen. Olen lukemisen suhteen aikamoisessa ruosteessa, joten tällaisella tekstillä oli hyvä aloittaa, jota ei tarvitse juurikaan "ymmärtää", riittää että ymmärtää lukemansa... Tällä tarkoitan sitä, ettei jokaista lausetta tai kappaletta tarvitse erikseen analysoida tajutakseen sen sisällön. You got the point? :)

Pidän kirjasta, koska siinä ei kaunistella asioita, ei toiminnallisesti eikä kielellisesti. Jos naidaan niin sitten myös naidaan ja jos henkilöhahmo sanoo vittuperkele, niin se myös lukee omalla paikallaan ilman mitään kiertelyitä. Ja jos puhutaan sukupuolielimistä, niin ne ovat pillu ja kalu, kyrpä, vehje.. Mitä milloinkin. Ronskia ja konstailematonta, niin kuin koko touhu muutenkin. Tykkään tosielämässä siitä, että puhutaan asioista niiden omilla nimillä ja pidän siitä myös kirjoissa (vaikka tykkään lukea myös yltiösiirappisia roskaromaanejakin).

Ylioppilaslehdestä bongasin Tiilikan haastattelun. Kannattaa lukaista, jos yhtään mielenkiinto heräsi.

18.3.2010

I was just littlebit shopping

Tässä sitten kuvia Keskisen ja Seinäjoen kauppojen antimista. Sekaisessa järjestyksessä, mutta haitanneeko tuo. :) Mua soitettiin muuten tänään taas yövuoroon, joten oikein muksa neljän yön putki tiedossa. Alunperin mulla piti olla vaan viikonlopun kolme yötä, mutta mitäs mä kotona ens yönä tekisin, nukkuminenkin on nykyään ihan yliarvostettua touhua yöaikaan.



Ei, en ostanut 16 paria kenkiä, mutta telineet niiden alla kyllä. Näin näiden kuvan Anttilan mainoslehtisessä ja menin kauppaan, enkä löytänyt mistään, joten kysyin myyjältä joka kertoi tuotteen loppuneen. Mulla meni ilme siinä vaiheessa :( -malliseksi, niin onneksi myyjä jatkoi, että näitä pitäisi 6 kappaletta tulla lisää lähipäivinä, mut niistä on kyllä jo kolme varattu. "Ai niitä saa varata, mulle heti kaksi kappaletta varaukseen!". Seuraavana päivänä tuli tekstari, että telineet on noudettavissa. Ja ai tätä onnea, nelikerroksinen kenkäteline!


Tuossa ei siis lähimainkaan ole kaikki kenkäni, ainoastaan murto-osa. Tällä hetkellä tuskailen viime kesän kesäkenkien perään, minne helkkariin mä ne viime syksynä oikein tungin?! Ei kerta kaikkiaan hajuakaan! Lisäksi mulla on viime kevään muuton jäljiltä ainakin yhdet Bronxin solkinilkkurit hukassa. Varastossa ne jossain on, mutta missä? Kun tietäis tai jaksais ainakin mennä kääntämään koko varaston ympäri. Blääh!


Ja kyllä, omistan crocsit. Ja kyllä, ne ovat vieläpä feikit. Ja kyllä, niitä on korjattu nippusiteellä. Ja kyllä, minä käytän niitä. En tosin muuten, kuin koirankusetus -ja takapihakenkinä. Käytän kuitenkin.


Seinäjoella ei pitäisi koskaan mennä tiettyihin liikkeisiin, ellei ole valmis latomaan taaloja tiskiin. Big Boint (vai Rintamäki, mä olen nimissä sekaisin, kun muuttivat niitä jossain kohdin) on yksi niistä: laukkujen osalta. Ne piruperkeleet kun myy Friis Companyn laukkuja.



Tämä ei ole FC:n vaan Serpenttiinin laukku, jota olen kuolannut viime syksystä saakka. Nyt se jämähti käsivarteen kiinni kuin varkain. Ah, niin ihana.


Tämä sitten edustaakin Friis Companya. Muistuttaa etäisesti Mulberryn Bayswateria, kyllä.



Keskisen Vesa ei myynyt mulle kukkaa, mutta ruukun sen alla. Ihana ruukku, josta jalkojen vuoksi tulee tassuamme mieleen.



Pari kuvaa Saint Paulioista. Niitäkään en ostanut, vaan ruukut. Ruukut on orkidearuukut, mutta kuka muka sanoo, ettei ne käy muille kukille, kuin orkideoille, häh? Mun mielestä kirkkaat, läpinäkyvät ruukut on ihan parhaita. :)





Nämäkin söpöläiset on Seinäjoelta, Enkelin Eväspussista. Munan muotoiset koristeet on nykyään kaikkein eniten mieleen, näissä on vielä lisäksi todella kauniit värit.


Keskiseltä ostin yhteensä neljä kynsilakkaa: Rimmel 085 London Clouds, IsaDora 615 Bardot Pink, Lumene 63 Leikkimielellä, Rimmel 260 Green Grass.


Uuden hiuslakan ostin Anttilasta. Kokeilin tänään, vaikutti aika lupaavalta. Paremmalta ainakin kuin XZ:n typerä tyrnilakka. Pthyi!

Citymarketista ostin mm. Ostolakossa -blogissa kehutun Pirkan silmänympärysvoiteen.

Uusi ripsientaivuttaja ja Maybelline Falsies -ripsari. Ripsaria täytyy nyt sitkeästi käyttää, kun se näyttää todelliset karvansa vasta hetken käytön jälkeen. Parin käyttökerran jälkeen sanottakoon, että pituutta tulee ripsiin, tuuheutta ei niinkään. Toivon todella, että tämä on vain alkukankeutta ja että ripsari oikeasti paranee kun saa hiukan ilmaa sisuksiinsa.

Tuurin Nahkapaikasta ostin pinkit kengännauhat ja Espanjan reissua varten uuden laukkuhihnan. Tuon luulis olevan ainakin aika hyvä tuntomerkki! Teksti on ainakin laukkufriikille sopiva. :)

Sitten leffaosastolle. Oon nyt ihan hulluna hamstrannut kaikkia halpisleffoja. Ostan täysihintaisia (siis 20 euroa hipovia) leffoja tuskin koskaan, niin kiire minulla ei ole leffaa saada etteikö sitä malttaisi odottaa hinnan alenemista. Se kuitenkin on fakta, että jostain se leffa kuitenkin löytyy halvalla, ennemmin tai myöhemmin. Elossa minulla on kirjana ja olen jo kauan halunnut nähdä leffankin. Hei, me lennetään on todellinen "aivot narikkaan" -pläjäys ja joka kerta ne taidokkaasti sekaan upotetut vitsit jaksaa naurattaa. Pako Alcatrazista on leffa, jonka isäni on aikoinaan nauhoittanut telkusta VHS:lle, mutta koska nauha alkaa olemaan katkeamispisteessä niin monen katselukerran jälkeen, piti tämä saada "ikuisessa" muodossa. Klassikko! Asema49 on sitten vaan ajanvieteleffa, en ostanut sitä minkään polttavan halun vuoksi, vaan lähinnä vaan siksi, että se on katsottava ja maksoi vain alle 4 euroa. :P



Kuten olen jo ennemminkin todennut, olen hitaasti lämpiävä ja innostun jutuista silloin, kun varsinainen buumi on mennyt jo ohi. Sinkkuelämää on yksi tällainen juttu itselläni. En katsonut telkusta sarjaa juuri lainkaan, enkä tajunnut sitä hypetystä. Mutta nyt, kun sarjan teko on lopetettu ajat sitten, ja eka leffakin on ollut uunista ulkona jo kaaaaauan, niin HooCee rupee vasta tajuamaan, missä mennään. Twilight -saaga kiinnostaa, mutta ei herätä mitään villiä hekumointia. En käynyt tokaa osaa katsomassa teatterissa, ostan senkin sitten DVD:nä alekopasta. :)

Eikä siinä vielä kaikki...

Kulkuri ja Joutsen on yksi kaikkien aikojen lemppareistani, aivan mielettömän hyvä! Martti Suosalo on suomalaisista näyttelijöistä yksi parhaista, ellei jopa paras!
Pirates of the Caribbean, kaksi ekaa osaa... Ajanvieteleffoja, joiden huumorisutkautuksille tulee naureskeltua ja kyllähän tuota Deppiä ihan mielellään katselee merirosvona. ;)



17.3.2010

Kaksi bokseria ja läjä lunta

Koirakuvasaastetta tiedossa - oikein urakalla! Eilen höntsäiltiin koirien kanssa omassa pihassa, Rape oli vapaana ja Manta flexin päässä. Rapsu oli sitten velmu, ja meni rakastamiensa lumikokkareiden kanssa niin kauas, ettei Manta ylettynyt sinne asti ja saatoin melkein kuulla, kuinka Rape lällätti toiselle. :)


Ennen kuin Manta tuli ulos, oli Rapsulla jotenkin seesteinen hetki menossa. Se istui tuossa aurinkopaikalla ja tähyili tielle päin. Tarkkailee samalla tavalla, kuin pari postausta sitten olleessa "ikkunakyylä" -kuvassa. Ja jos jenkkakahvoja voi sanoa suloisiksi, niin Rapella ne on nimenomaan suloiset. Voi, kuinka paljon mä rakastankaan tuota karvakorvaa!
Profiilikuvaa. Ei näy juurikaan harmaata, vaikka kymmenen vuoden rajapyykki lähestyy kovaa vauhtia.
Sitten onkin vuorossa Manta-Justiina. :)
Sainpa ikuistettua kameralle Mantan ravistuksenkin.
Rape lumitouhuissa.
Manta tarkkailee. Ja kyllä, Mantan suusta roikkuva kengännauha ON kuolaa.
Sitten meni hermot ja piti lähteä Rapsua kohti.
Rapsu kyräilee...
...ja tarkkailee...
...eikä Mantakaan muuta voinut, kun ei Rapsun luokse päässyt. xD
Tiesittekö muuten, että meidän takapihalta on pian suora yhteys Kiinaan?! Hiphei! :D
Kaivuusankari.
Mantan profiilikuvaa.
Manta näyttää mallia, millaiset korvat bokserilla voisi olla.
Manta kukkulan herr... neitinä. :)