27.6.2009

Asiaa ja asian vierestä

Alkuun huomio, aloitin tekstin kirjoittamisen 27.6. illalla ja jatkan sitä nyt 28.6. aamulla..


Hiphei, arvatkaa kuka on jälleen työmaalla? Hiukan jo noloakin tällainen, että kirjoitan blogia "aina" töissä.. Saa varmaankin vaikutelman, että laistan työnteosta. :)

Seuraavaksi pienimuotoinen avautuminen: en voi SIETÄÄ tätä kuumuutta! Minut on selvästi rakennettu arktisiin olosuhteisiin, koska energiatasoni laskee vähintään 60% kun lämpömittari näyttää yli 20 ºc ja piipittää punaisella lämpötilan lähennellessä 30 ºc. Toimintakykyni on parhaimmillaan silloin, kun lämmintä on noin 12-15 ºc. Ihmiset ovat hauskoja, kun valitan lämmöstä. Lähes poikkeuksetta kaikki sanovat, ettei saa valittaa nyt kun on lämmintä kun syksyllä/talvella/keväällä on ruikuttannut kylmyydestä. Pointti on siinä, että minä en valitakaan. Olen niitä ihmisiä, jotka eivät koskaan talvella käytä sukkiksia/kalsareita housujen alla (paitsi ihan paukkupakkasilla, jos tarvii olla koko päivä ulkona) ja kotona olen kesät talvet ilman sukkia ja t-paidalla. Maalis-huhtikuussa käytin ekan kerran varvassandaaleja. :) Tiivistettynä siis: olen todella kuumaverinen tyyppi. :D

Toinen harmitus: R.I.P. Michael Jackson. :( Hän oli niitä, joiden kuvitteli elävän ikuisesti, vaikka totta kai ymmärsihän sen, ettei kenenkään kroppa kestä ikuisesti sellaisia operaatioita, hullunmyllyä, median riepottelua ja itseensä kohdistuvia paineita. Oikeastaan saa ihmetellä, että hän ylitti edes 50 vuoden rajapyykin. Mutta silti, ei tuollaista voi käsittää!

En ole koskaan ymmärtänyt (MJ:iin kohdistuvia) pedofiilivitsejä tai kuvia lapsista, joissa on joku mukanaseva kommentti morkaten Jackoa (tai ketä tahansa). Se on paitsi alentuvaa kaikkia pefofiliaa kokeneita lapsia kohtaan, myös maailman naurettavin aihe vitsailla. En hyväksy pedofiliaa missään muodossa, mutta en myöskään ymmärrä vitsailua ja ihmisten "kyllä mä tiedän"-tyylisiä kommentteja. Kukaan meistä ei tiedä totuutta, joten melko turha myöskään lähteä jeesustelemaan, varsinkaan kun miestä ei koskaan tuomittu mistään. Mutta se siitä, minua harmittaa ihan oikeasti tuollaisen musiikillisen legendan ja neron kuolema.

Kolmas harmitus: äitini koiran (syksyllä 2 vuotta täyttävä bokserinarttu, Manta nimeltään) lonkkakuvien tulokset tulivat, C/D. :'((( Ell oli siskolle (joka on Mantan kasvattaja) sanonut kuvia katsoessaan, ettei voi D:nä tulla takaisin. Silloin pitäisi kyllä näkyä jo selkeä lonkkavika ja tämä ell on todella kokenut ja osaa kyllä kuvia katsoa. Ihmeellistä oli myös se, ettei siskolle tulleessa lapussa lukenut mitään syytä tuloksiin (onko kyse löysyydestä, vai lonkkakuopasta vai mistä). Olisiko se sitten peräti nivelrikkoa, sitäkään ei tiedä... Voi muna, nyt ei sitten tule Mantalle pentuja eikä sen kanssa ole juurikaan järkeä käydä näyttelyissä. Harmittaa niin siskon kuin äitin puolesta... Turha koira, jalostusmielessä.



...tässä vaiheessa luovutin kirjoittamisen lauantain osalta ja päätin että jatkan huomenna/tänään...

Perjantaina vietin vapaapäivää. Sovittiin jo ennemmin viikolla siskon kanssa, että lähdetään Vaasaan ostoksille, mikäli siskon poika ei tule kipeäksi ennen sitä. Poika lähti siis meidän mukaan shoppailemaan. Ja voi pojat, kyllä saa olla ylpeä siitä, miten hyvin se jaksoi meidän mukana! Ikää 7,5 vuotta ja niin vain kulki kertaakaan valittamatta meidän mukana niin vaateliikkeet, sisustusliikkeet, Anttilassa ja vaikka missä muualla. Lopuksi, kun oltiin 4h menty ees sun taas ja me oltiin siskon kans nääntyneitä ja ehdotettiin kotiin lähtöä, poika tokaisi että käydään juomas jotain ja aloitetaan kierros alusta! Ja sisustusliikkeiden kohdalla kommentti oli poikkeuksetta: "ihana kauppa!". Sisko (joka on sisustamiseen hurahtanut pahemman kerran) on jo ennemmin sanonut, että selaavat pojan kanssa sisustuslehtiä yhdessä ja että pojalla on jo nyt todella hyvä maku ja silmää. Luulenpa, että vanhempana tuo poika on painonsa arvoinen kultaa naisten silmissä. ;) Siskolla on myös saman ikäinen tytär (ovat siis kaksoset), joka taas on vaatteiden, meikkien ja glitterin perään. Kunnon prinsessadiiva, eikä puhettakaan että se olisi jaksanut samalla tavalla kiertää kauppoja!

Jotain reissulta löytyikin, seuraavassa kuvasaastetta:

Bokseripatsas, jolla on siivet. IN sisustus, 12e. Rakastuin tähän ja mietin sen ostamista, vaan sisko sitten tokaisi, että ostaa sen mulle palkaksi koiranpentujen hoitamisesta. Mikäs sen parempi palkka boksujen hoitamisesta, kuin bokseripysti? :) Kiitos, sisko! Tämä pääsee seuraavassa kämpässä kunniapaikalle.


Espritin laukku Espritin liikkeestä. Oli alessa 30% joten hinnaksi jäi ~42e. En voinut vastustaa, sävy on juuri oikea pinkki!



Tasetit löytyi Indiskasta, 1,90e/kpl. En oo ennen juuri ymmärtänyt lasinalusien päälle, kunnes kaverini "opasti" minut niiden maailmaan. Nyt niiden käyttäminen on itsestäänselvyys. :)




Kortit löytyivät Blossom -nimisestä sisustustaivaasta, 2e/kpl. En vielä tiedä, minne nämä laitan... Liitän varmaan johonkin kollaasiin. Suloisempia kortteja saa hakea!



Mehukannusta tuli mummola (ei oma, mutta yleisesti) mieleen. Hemtexistä, hintaa jäi alennuksen ja alennuksen alennuksen jälkeen 1,5e. :D Muumipurkkia oon metsästänyt viimeiset 3kk kissojen ja koirien kanssa. Edellisellä asuinpaikkakunnalla bongasin näitä Cittarista, mutta en tyhmänä ostanut silloin kun kuvittelin löytäväni niitä mistä tahansa. Virheajatus! Ei oo Seinäjoella näkynyt missään, mutta nyt vein Vaasan Anttilasta viimeisen hintaan 5,30e. Jostain aion vielä löytää toisen tällaisen, that's for sure!

Huh, johan tuli asiaa.. Nyt voisi vaikkapa käydä hakemassa aamupalaa raskaan raatamisen jälkeen. :P

24.6.2009

Yökyöpeli

Valvon taasen yövuorossa... Tällä hetkellä ei ole muutakaan tekemistä kuin kirjoittaa pienehkö postaus. Jotenkin bloginkin kirjoittaminen on kivempaa, kun siltä ajalta juoksee palkka. :D

Ihan alkuun viime aikojen shoppailut. Paljoa en ole ehtinyt, kun olen ollut kotosalla. Viime viikolla löysin kuitenkin ihan extempore Anttilasta Bullboxerin värikkäät avokkaat. Eivät olleet hinnalla pilatut (10e) niin lähtivät enemmittä puheitta mukaani.

En ole päässyt kokeilemaan noita vielä tositoimissa, kun ei ole ollut päällä sellaista, mihin noi olisi voinut yhdistää. Lökäpökiin ja teeppariin ei pahemmin sateenkaaren värisiä avokkaita yhdistellä, jopa minä tajuan sen verran pukeutumisesta. :) Mukavat on kyllä jalassa, mitä olen sisällä tepastellut... Voisin kyllä laittaa nuo synttäreilleni reilun viikon päästä. Korkokin on humalaystävällinen parin sentin kiilakorko. ;)

Toinen viime viikon ostos oli uusi puhelin. En sitten ostanut haaveilemaani Sony Ericssonia, en itse asiassa ostanut SE:a lainkaan, vaan pitäydyin tutussa ja turvallisessa Nokialaisessa. Tulokas on malliltaan 7510 Supernova.

Omassani on vihreät ja punaiset kuoret, mutta taidan sittenkin investoida vielä ruskeisiin... En osaa päättää, minkä värisenä jaksan puhelintani katsella. Tykkään kyllä, että on edes pieni mahdollisuus vaikuttaa puhelimen ulkomuotoon. :)

Sellaista kevyttä tällä kertaa... Siskoni pyysi mua kanssaan Vaasaan perjantaina shoppaamaan. Katsotaan, mitä sieltä tulee mukaan tai tuleeko mitään. Sisko sanoi voivansa ostaa mulle jonkun pienen jutun kiitoksena koirien hoidosta ja muusta avusta. Yritin sitten puhua, että katottais Vaasasta joku suloinen koiranpentu (sehän on pieni, right?), mutta ei mennyt läpi. Wonder why? ^___^

20.6.2009

Juhannuksen ajan mietteitä

Helöy! Periaatteestakaan en toivota hyvää juhannusta, koska en oikein ymmärrä sitä toivottamista... Joulun ja uuden vuoden toivottelun ymmärrän, pääsiäisen ja vapun vielä jotenkin mutta juhannus... Valtakunnallinen ryyppäyspäivä, mitäs sitä paremmaksi enää toivottamaan. :) itse vietän tänä vuonna näköjään vesiselvää juhannusta. Eilen perjantaina oltiin perheen voimin meillä (siis äitini luona), grillattiin ja kun sisko lapsineen lähti kotiin, rupesin katsomaan leffaa. Wow.

Tänään käytiin äitin ja sen miehen kanssa 18km pyörälenkillä. Ekat 9km meni kuin vettä vain, mutta takaisin päin polkiessa oli aivan järjetön vastatuuli, ettei meinannut kotiinpaluusta tulla mitään. Jalat oli ihan maitohapoilla kun päästiin pihaan. Sit tulin siskon luo hoitamaan sen koiria.. Käytin molemmat noin 3km pyörälenkeillä ja nyt istun telkun ääressä ja katon jotain TV viiden länkkäriä, seurana Pepsi Maxia ja Fazerin sinistä. Wow.

Mitä tulee otsikkoon, niin olen miettinyt tänä juhannuksena syvällisiäkin... Mietteiden alku lähti niinkin pinnallisesta asiasta kuin kengistä (kuinkas muutenkaan). Minulla on yksi loaferpari, joka on nyt kolmatta kesää käytössä ja vetelee viimeisiään. Minulla ei varmaan ole koskaan ollut käytössä yhtä huonokuntoista kenkäparia, mutta en vain meinaa raaskia luopua niistä. Toisessa kengässä on varpaiden päältä materiaali kuoriutunut, sisäpuolelta molempien kantapäiden kohdat on hajoamaisillaan ja kun tunnustelee ulkopuolelta kantapäitä, tulee sormi melkein pohjasta läpi. Vettä kengät eivät ole pitäneet hyvään toviin... Siis ihan risat kapistukset. Kaiken huippu on se, että minulla on kahdet täsmälleen samanlaiset kengät uutena odottamassa, toiset hopeisena ja toiset kultaisena. Nyt käytössä olevat ovat pronssin/kuparin väriset. Miksi ei ihminen osaa heittää roskiin tavaraa, jollainen on vielä uutena kaapissa odottamassa??

Samaa vikaa on vähän kaiken muunkin suhteen. En osaa luopua. Oikein mistään. Kun olin lapsi ja vakikauppaamme uudistettiin ja laajennettiin, toivoin vain että vanha kauppa tulisi takaisin. Ja edelleen toivon samaa kauppojen ja liikkeiden uudistuessa. Voi kun vanha palaisi. Kun lähdin huhtikuun lopussa vuokra-asunnostani viimeistä kertaa, tuli itku ja haiku. Voi kun voisi vielä olla täällä. Armeijasta reserviin päästessä tuli paha mieli, kun tiesi, ettei porttien sisälle pääse enää muulloin kuin "perhepäivinä". Rasittavaa olla tällainen, kun ei osaa ajatella heti tulevaisuuteen: "uudet seikkailut odottavat kulman takana!", "uusi kämppä on varmasti tätä vanhaa parempi" jne.

Kaikkein eniten pelkään hetkeä, kun täytyy päästää Rapesta irti. Mistä tietää, että on oikea hetki? En halua, että toinen joutuu kärsimään päivääkään, mutta mistä sen tietää? Toisen elämästä ja kuolemasta päättäminen on iso päätös. Varsinkin, kun tilanne on minulle aivan uusi, Rape on ensimmäinen oma koirani. Koira, joka on seurannut minua 9 vuotta, ja seuraa vielä ties kuinka kauan... Sitten minun pitäisi osata tietää se hetki, kun toinen ei enää jaksa. Itkettää ajatuskin, mutta välillä näitä on pakkokin ajatella. Nyt mennään jo sillä metodilla, että jokainen päivä voi olla viimeinen. En voi enää huijata itseäni, että Rape elää ikuisesti. Totuushan on se, että tämän kuun alussa vietetyt synttärit saattoivat olla viimeiset. Sitä ei voi enää tietää (niin kuin ei tietenkään koskaan muulloinkaan). Olen toki sanonut äidilleni, siskolleni ja kaverilleni, että jos näyttää siltä, että huijaan itseäni ja koira näyttää kärsivän, niin minulle pitää sanoa siitä. Toivottavasti olen tarpeeksi vahva ja epäitsekäs kun se hetki koittaa.

Näin vakavia aatteita tällä kertaa. Ensi kerralla taas jotain kevyempää. :)

12.6.2009

Pakettia paketin perään

Se olis sitten Provinssiviikonloppu. Itse en mene hippaloimaan lainkaan, olen ensi yön töissä ja muutenkin Ihmisten Juhlassa on paskimmat esiintyjät ever! Huomenna menen kyllä alueen ulkopuolelle tapaamaan kahta koulukaveria, jotka ovat tulleet Tampereelta tänään tänne päin. Sitten olis ohjelmassa niinkin jännittävää tekemistä kuin siskon luona koiranpentujen kuvaamista. x) Lupasin mennä ottamaan pennuista kuvia, kun sisko pyysi. Ens keskiviikkona pennuista lähteekin kolme uusiin koteihinsa ja neljäs (viimeinen) sitten juhannuksena. Kyseessähän on siis bokserinpennut, en ole tainnut niistä mitään mainitakaan. Siskoni on kasvattaja ja on kasvattanut boksuja yli 10 vuotta. Ei ole siis ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. :)

Mutta sitten pääasiaan, mistä otsikkokin kertoo. Eilen hain postista Planet-Sportin paketin ja tänään sillä aikaa kun nukuin yövuoron jäljiltä, oli postipoika tuonut Asoksen paketin. Todella nopeaa toimintaa molemmissa paikoissa! Olen todella tyytyväinen!

Planet-Sportin paketistahan paljastui Burtonin pipo, Reebokin tennarit ja Billabongin laukku. Täytyy nyt perehtyä palautusehtoihin, tahtoisin nimittäin palauttaa tuon laukun. Se oli hurjan paljon isompi mitä kuvittelin ja olkahihna lyhyempi mitä ajattelin... Ei siis oikein tyyliseni. :/

Tässä vielä livekuvat tennareista ja pipasta.























Pipo on suloinen ja niin pehmeä, että melkein alkaa kaipaamaan talvea! Ihanan värinen, sopii päähäni ja peittää korvat kunnolla. Juuri sellainen kuin mitä pipon haluan olevan. <3

Niin, unohdin vallan sanoa, että tänään postikusti toi myös huuto.netistä huutamani pinkin laukun.

Olen nyt vasta viime aikoina innostunut tällaisista pienistä olanyli olevista laukuista. Tämän mallista tikkikuvioista veskaa olisin hartaasti kavahtanut vielä vuosi, jopa puoli vuotta, sitten. Nyt nämä jotenkin salakavalasti ovat saaneet pääni käännettyä. Suloinen ilmestys tämäkin, tosin kultaiseen ketjuun pitää totutella... Olen enemmän hopeaihmisiä, mutta jotain kultaista aina välillä eksyy repertuaariin. Ja olenhan esim. siitä jännä, että korvikseni (eli nämä, joita pidän koko ajan ja jotka vaihdan pois vain jos laitan jotkut roikkuvat rihkamat) ovat kaikki (7 kpl) hopeisia mutta sitten sormukseni (2 kpl, yksi kummassakin keskarissa) ovat kultaiset.



Noh, sitten se Asoksen paketti. Sieltähän löytyi sellaistakin, mitä en muistanut tilanneeni... Miten ihminen voi unohtaa muutamassa päivässä asiat, jotka on ostanut ja joihin on käyttänyt rahojaan. En varmasti ole ainut, en ensimmäinen enkä viimeinen tapaus. :D


Koruja tuli neljä kappaletta. Sinisen omppukorun kuvan laitoinkin edelliseen postaukseen. Merkki on Anna Lou of London ja menetin tälle sydämeni saman tien kun sain sen muovistaan pois. Malttaako noin ihanaa korua edes käyttää? :P Kettukorua katselin Asoksella ja mietin, ostanko. Juuri tuo kultainen ketju hieman mietitytti, mutta puinen kettu vei sitten kuitenkin voiton. Kettu-HooCee 1-0. Keltaiset perhoskorvikset olivat isommat, mitä kuvasta päättelin, mutta nämä ovat ehdottoman ihanat siitä huolimatta! Musta rannehelmihässäkkä on myös rakkauspakkaus. Jämptin oloinen ja kaunis, joka sopii monen eri asun kanssa. Todellakin sen 5e arvoinen, mitä siitä maksoin. :)
Sitten Asoksen laukkuosasto:


Tällainen pikkuveska, jonka tilaamista en muistanut. Oletin laukun olevan kirkkaamman limen värinen ja isompi, mutta kyllä tällekin käyttöä löytyy. Esim. kävelylle tällainen pieni sievä on kiva ottaa mukaan, kun sinne saa kätevästi puhelimet ja pankkikortin.



Cupcake-laukku on livenä todella suloinen ja tälle tulee ehdottomasti käyttöä! Onko suloisempaa kesälaukkua nähtykään?? Ei varmasti! :) Nyörihihna on miellyttävä ihoa vasten ja sopivan pituinen, ainakin meikäläiselle. Ja toisaalta, jos hihnaa haluaa lyhentää, niin äkkiäkös tuollaisen narun käärii solmulle.



Sitten tämä, joka on luonnossa miljoona kertaa ihanampi, kuin kuvissa koskaan! Pirtsakka veska sopivan pituisilla hihnoilla, ei se muuta tarvitse. Taidan vaihtaa saman tien tavarat nyt käytössäni olevasta laukusta tähän. Ja nykyisen laukun syrjäyttäminen on ehdottomasti ISO asia, koska olen pitänyt sitä aivan ykkösveskana. Syksyllä saatan palata taas siihen, mutta kyllä nyt keltainen/pinkki/punainen/kaikki-sateenkaaren-värit/valkoinen voittaa tavisruskean. :D

Siinähän ne, kaikessa komeudessaan. Nyt menen suihkuun ja sen jälkeen koiran kanssa maitokauppaan. Tämä maitotyttö kun juo sellaisen kahdesta kolmeen litraa maitoa päivässä niin kauppareissujakin tehdään sitten sitä mukaa. :)

9.6.2009

Elämisen sietämätön tylsyys

Yli viikon mittaisen radiohiljaisuuden jälkeen ajattelin aktivoitua. Tässä ei nyt mitään ihmeitä ole tapahtunut viime aikoina.. Olen ollut töissä ja kotona ja... Niin, siinähän ne pääasiat tulivatkin. Viime viikolla siskoni 7-vuotiaat kaksoset (tyttö ja poika) tulivat meille keskiviikkona ja olivat perjantaihin saakka, joten vilinää piisasi. Koko ajan olisi pitänyt olla tekemässä jotain... Onko kaikki lapset, mekin silloin joskus, samanlaisia? En tunnusta ainakaan (vaikka takuuvarmasti olen ollut kärsimättömin kaikista). :D

Kesäkuu ja helteet tuli ja sitten kävikin niin, että kesäkuu jäi mutta helteet katosi. Kuinkas siinä niin pääsi käymään? Helkkarin kylmää on ollut, saisi kyllä hieman lämmetä, että kesäfiilis palaisi.

Viime viikolla myös vietimme rakkaan ihanaisen mutruturpani 9-vuotissynttäreitä. <3 Seniorikenguruni se vain jaksaa porskuttaa, vanheneminen ei juuri tässä papassa näy. Keskiviikkona mentiin aamulla töiden jälkeen koulutuskentälle heittelemään palloa. Rapen ehdoton lemppari on sininen pallo, jossa roikkuu keltainen kumilenksu. Pallo on minunkin lemppari, koska sen saa singottua lähes jalkapallokentän päästä päähän ilman, että tarvitsee pelätä olkapään sijoiltaan menoa. :)


Hyppypyppykoikkaloikkanen!

Korvatkaan ei pysy vauhdissa mukana


Kikkailua :)


No, on tullut jonkun verran kyllä shoppailtuakin, kuten varmaan jokainen arvaakin. Kosmetiikkapuolella kartutin "kokoelmaa" muutamalla kynsilakalla ja ripsarilla.

MaxFactorin kynsilakan ostin siskoni kannustamana, hänellä on juuri samaa sävyä ja ihastuin siihen. Kestikin mukavasti käytössä, vaikkei minulla ollut alus -tai päällyslakkaa (ovat ostoslistalla!). Lumenen Natural Codet ostin sitten kaverini innoittamana, tai siis tuon punaisen. Sinisen ostin ihan omasta hurahduksesta. Punainen on... no, punainen mutta tänään illalla lakatessani kynteni sinisellä yllätyin positiivisesti miten epäteiniltä se näyttikään. Tai sitten minä vain olen teini. Omistanhan minä räikeän pinkkiä ja neonvihreääkin kynsilakkaa. Miksi sininen olisi poikkeus? :P Kynteni ovat joka tapauksessa todella coolit tällä hetkellä. Sitten ostin kehutun MaxFactorin False Lash Effect -ripsarin. Alkoi ärsyttämään yövuoron jäljiltä hinkata Kanebo 38 ripsistä pois, kun on kamala väsy ja nukkumaan tekisi mieli mennä. FLE sentään lähtee normaalipesussa pois. Käytän noita kahta nyt sitten rinnakkain. Uusi ripsari on kyllä todella hyvä, vaikken ole sitä vielä paljoa käyttänytkään. Itse ainakin koen ripsarin olevan parhaimmillaan parin viikon käytön jälkeen.




Pinkki laukku on huuto.netistä. Hain tämän eilen postista. Mahtuu mukavasti olkapäälle ja vetää sisuksiinsa melkoisesti tavaraa, mikä on +++++

Tein myös elämäni ensimmäisen tilauksen http://www.asos.com/ , sieltä ostoskorin kautta tänne päin on tulossa mm.

Ihana cupcake -laukku ei olisi entisessä elämässäni hetkauttanut minua yhtään. Tai ehkä päinvastoin, olisi hetkauttanut sen verran, etten kehtaisi tuollaisen kanssa julkisesti liikkua. Tässä elämässä en välitä, mitä muut laukustani ajattelevat ^__^
Tämäkin on ehkä hieman överi tapaus, mutta ah niin suloinen. <3__<3>

> Jos ja kun puhutaan suloisuudesta niin how about this one? Adorable! :)

Lisäksi tilasin keltaiset perhoskorvikset ja mustia rannekoruja. Niistä ei ollut enää lafkan sivuilla kuvia, niin laitan sitten kun kotiutuvat. :)

Hmmm.... Mitäs muuta... Siinä ne taisivat uusimmat jutut olla. Laitetaan sitten taas kuvia, kun kotiutuneita on lisää. :) Nyt taidan painua keittiöön syömään ilta(yö)palaa, käytän koiran ulkona ja painun nukkumaan. Huomenna olisi luvassa aamulla suht aikaisin heräämistä (hox! klo 9 on minulle nykyään aikaisin), työpaikalla käymistä ja kaupungilla kiertelyä.